Naalakkersuisunngortussat aningaasaqarneq iluarsisariaqarpaat
Taama oqarpoq Copenhagen Business Schoolimi lektori aamma Nunatsinni politikkikkut ingerlatsinermi, inuit atugarisaannik ilisimasalik aamma Nunatta aningaasarsiorneranik ilisimasaqarluartoq, Lise Lyck, Nunatta Naatsorsueqqissaartarfiata kisitsisit kingulliit saqqummiutereeraallu.
- Aningaasatigut killuup tungaanut ineriartorneq tusagaq nuannaarutissaanngilaq. Tassami Kalaallit Nunaanni tunisassiorneq tamakkiisoq kalaallinullu inuiaqatigiinnut iluaqutaasussaagaluartoq annikinnerulerpoq. Taamaattumik aningaasatigut ingerlatsineq iluarsisariaqarpoq, sulisartut akissarsiaasa siunissami qaffanneqarnissaat aamma inuuniarnermi atugarissaarnerulernissaq anguneqassappat, Lise Lyck oqarpoq.
Ukiut tulleriit marluk aningaasat ikileriarput
Nunatta Naatsorsueqqissaartarfiata naatsorsuutaasa kingulliit takutippaat, Nunatta aningaasatigut naammassisaasa tamakkiisut naligi 2013-imi 1,9 procentimik ikileriarsimasut, tassa akit qaffakkiartorneri ilanngaatigereerlugit taamaasisoqarluni.
Aningaasatigut ikileriaat aatsaat siullerpaamiik pinngilaq, tassami tamanna pivoq ukiut tulleriit marluk ingerlaneranni tassa 2012-mi aamma 2013-imi, 2012-imi 0,3 procentimik appariarluni.
Lise Lyckip oqaatigaa, tamanna Kalaallit Nunaata aningaasarliorneranut takussutissaasoq aamma oqaatigalugu nunanut naleqqersuuffigisartakkatsinnut sanilliutissagaanni, soorlu Savalimmiunut ajorluinnartuusoq, tassami Savalimmiuni aningaasarliorneq qangali qaangiutereersoq eqqarsaatigalugu.
- Kalaallit Nunaata aningaasarsiornerata ilorraap tungaanut aallarteriarnissaa ineriartortinnissaalu ajornakusoortussaassaaq, tassami Kalaallit Nunaannut nunat sanillersuunneqarsinnaasut, soorlu Savalimmiut eqqarsaatigalugit, taakku aningaasarsiornerat qangali ilorraap tungaanut aallartinneqareerpoq, Lise Lyck oqarpoq.
Nunat allat aningaasaleerusukkunnaariartorput
Eqqaamaqqullugulu nunap aningaasatigut atugarisaasa ajorsiartornerat ilutigalugu, nunat allat nunamut aningaasaleerusunnerat soorunami soqutigineeruttarmat, soorlu aatsitassarsiorneq eqqarsaatigiinnarluguluunniit.
- Tamanna qaangerneqassappat aningaasarsiornermut politikki qanoq ittuusoq takutinneqartariqarpoq. Tassami aningaasatigut ineriartorneq pitsaasoq politikkikkut sulissutigineqalerpat soorunami nunanit allanit aningaasaleerusunneq pilersinneqartussaavoq. Tamassumalu kingunerissavaa inuiaqatigiit aningaasarissaarnerusut. Copenhagen Business Schoolimi lektori aamma Nunatsinni politikkikkut ingerlatsinermi, inuit atugarisaannik ilisimasalik aamma Nunatta aningaasarsiorneranik ilisimasaqarluartoq, Lise Lyck oqarpoq.
Nunatta aningaasatigut naammassisai tamakkiisut 2011-mi 11 milliarder 454 millioner koruuniupput, 2012-imi ikileriarlutik 11 milliarder 419 millioner koruuniusut 2013-imi suli ikileriarnerullutik 11 milliarder 198 millioner koruuniusut.
