Naalakkersuisooqatigiilersut minkiiteqarfinnik terianniaateqarfinnillu pilersitserusupput
Timmiaateqarluni, minkiuteqarluni terianniaateqarluniluunniit inuussutissarsiutitigut ingerlatsisoqarsinnaanersoq misissorneqassaaq.
Siumut, Demokraatit Atassullu Naalakkersuisooqatigiinnermut isumaqatigiissutiminni nunalerinermut immikkoortortami taama allapput.
Kalaallit Nunaata nukippassuit atornikuuai puisinniartarnitsinnut tunngasunik paasisitsiniaanermut, puisit anaatarlugit toqunneqarneq ajortut, amii piinnarlugit piniarneqarneq ajortut, nunatsinnillu puisit amiinik pisigaanni puisit nungusaataanngitsumik pisanit neqaalu pillugit aamma pisanit pisisarlutik. Tamannalu iluatsikkiartorpasilerpoq.
Aamma atuaruk Puisit amiinik tunisassiat nutaat
Danskit norskillu minkit terianniallu amiinik tuniniaanermi allatorluinnaq isikkoqarpoq. Amii piinnarlugit uumasuuteqarnermut isornartorsiuisut annertungaarmata norskit Stortingiani Norgemi amit piinnarlugit uumasuuteqartarnerup inerteqqutaalernissaa ullumi akuersussutigineqarpoq.
Danskit minkiisa niuernermi akiat Kopehagen Fur naapertorlugu ukioq kingullermit ukioq manna affaata missaanut akikillisimavoq. Minkip amia 2014-imi agguaqatigiissillugu 324 koruuneqarpoq, 2013-imi 612 koruuneqarsimasoq. Minkit amii nunanit allaneersut agguaqatigiissillugu akia affaannanngorsimavoq, tassa 241 koruunit, ukioq kingulleq 498 koruuneqarsimasoq.
Aamma atuaruk Socialdemokratineersoq: Puisit amiinik Kalaallit Nunaanneersunik pisigit
Naatsorsuinermulli tassunga ilanngunneqassaaq Kopenhagen Fur minkinit isertitaat ukioq manna 8 milliardit koruuniummata.
