Naalagaaffimmi ikinnerussuteqalerneq pillugu immikkut ilisimasalik: Naalagaaffiup kalaallit kulturiat illersortariaqarpaa

Naqqiut: Grænseforeningen Danmarkip Tysklandimut killeqarfiata nalaani tyskit peqatigiiffigigaat siusinnerusukkut oqaatigaarput. Peqatigiiffilli taanna Danmarkip Tysklandimut killeqarfiata nalaani danskit oqaasiinik kulturiannillu eriaginninnermik suliaqartuuvoq. Tamanna allaatigisami naqqipparput.

Kalaallit Danmarkimi inuiaqatigiinni ikinnerussuteqartutut inississagunik massakkorpiaq amerlanerusunik pisinnaatitaaffeqalissanngillat. 

Kisianni kalaallit peqatigiiffii naalagaaffimmit aningaasanik taperneqarnissaminnut isumaqatigiinninniarnissaminnut pitsaanerusumik periarfissaqalissapput.

Martin Klatt, Flensburg-imi Tysklandip Avannaaniittumi.European Centre for Minority Issues (Ikinnerussuteqartunik Ilisimatuut Missuinermi Europami Qitiusumi) ilisimatuutut misissuinermut pisortaq nassuiaavoq.

- Ingerlaannarluni inatseqarnikkut iluaqutissartaqassanngilaq. Iluaqutissaa tassaavoq Danmarkip naalakkersuisuisa pisussaaffigilissammassuk kalaallit Danmarkimi naalagaaffimmi ikinnerusussuteqartutut akueralugit inuunerminni oqaasiisa kulturikkullu neqerooruteqarfiginissaasa paarineqarnissaasa siuarsarneqarissaasalu qulakkeernissaat.

Danmarkimi kalaallit tapersersuigunik ikinnerussutilittut taasinnaalissasut – paatsungasoqarporli

Marlunngorpat Inatsisartut Danmarkimi inuiaqatigiinni ikinnerussuteqartutut inissisimanissaat pillugu siunnersuut suliarissavaat. Naalakkersuisut naapertorlugit kalaallit Danmarkimiittut tamanna aalajangissavaat.

Kisianni kalaallit Danmarkimi peqatigiiffiini KNR-ip oqaloqatigisimasaani siunnersuut pillugu oqaaseqarumanngillat siunnersuut akuerineqartinnagu. Kisianni peqatigiiffinni “taamaallaat” Danmarkimi naalagaaffimmi  innuttaanerup aamma Danmarkimi naalagaaffimmi ikinnerussuteqartutut inissisimanerup assigiinngissutaat pillugu annertuumik nalornissutigineqarpoq.

Malittarisassanik tigooraaginnarfik

Paatsuunganerlu paasinarluarpoq. 

Tassami Europami naalagaaffinni ikinnerusussuteqartut toqqarnissaat pillugu isumaqatigiissut tassaavoq malittarisassanik pisinnaatitaaffinnillu tigooraaginnarfik.

Tamatuma kingunerisaanik ikinnerussuteqartut, nunap naalakkersuisuisa aamma inatsisartuisa aamma Europarådip akornanni isumaqatigiinniarnerni pisinnaatitaaffiit suut ikinnerussuteqartunut atuutissanersut isumaqatigiissutigineqassaaq. 

Kisianni ataaseq qularnanngilaq: Naalagaaffiup innuttaaqataasut eqimattat naalagaaffimmi ikinnerussuteqartutut toqqarunigit ikinnerussuteqartut paarilluassallugit immikkut suliniuteqatariaqassaaq, Martin Klatt oqarpoq.

- Tamaalilluni Danmark pisussaaffeqalerpoq Danmarkimi kalaallit oqaasiisa kulturiatalu illersorneqarnissaanut  qanoq iliuuseqartariaqarnerminut. Tassaavoq assigiinngissut angisooq.

Tamatumalu kinguneraa Danmarkimi kalaallit peqatigiiffii annertunerusumik periarfissaqalissammata kalaallisut oqaatsimik kuturiminnillu illersuinissaminnut ineriartortitsinissaminnullu aningaasanik pissarsinissaminnut, Martin Klatt oqarpoq.

- Ullumikkummi kalaallit namminersortumik atuarfeqarnissamut, kalaallisut peqatigiiffimmik aamma kalaallit kulturiannik ingerlatsinissamut tunngaviliisinnaapput. Kisianni namminerluinnaq aalajangissavaat aningaasaqarnissaq qanoq isumagissanerlugu. Allaanerulissaarlu Danmarkip kalaallit ikinnerussuteqartutut akuerippagit.

Kalaallit oqaasiisa illersornissaat pingaaruteqarpoq

Ullumikkut danskit naalagaaffiata Tysklandip avanannaani danskinut ikinnerussuteqartunut ukiumut koruunit 500 milliuunit sinnerlugit aamma 20 milliuunit missaat Jyllandip kujataani aamma Sønderjyllandimi tyskit atuarfiinut  akiliutigisarpai.

Ikinnerussuteqartuni taakkunani marlunni ilaatigut  danskit oqaasiisa aamma tyskit oqaasiisa paarineqarnerannut ineriartortinnerannullu atugassaapput.

Danmarkimi kalaallit naalagaaffimi ikinnerussuteqartutut akuerisaassappata pissusissamisuussaaq aamma kalaallit oqaasiisa illersorneqarnissaat Danmarkip akuerissappagu. Tamanna Europami Oqaatsit pillugit Isumaqatigiissutip iluaniippoq, Martin Klatt oqarpoq. 

- Oqaatsit pillugit Isumaqatigiissut pingaarnerpaagunarpoq. Imaassinnaavoq kalaallit oqaasii meeqqat atuarfiini qularnaveeqquserneqartut, eqqartuussisoqarfinni kalaallit oqaasiinik atuinissamut, oqartussaasunik attaveqaqatigiinnermi ilaalu ilanngullugit aqqutissaasinnaavoq, oqarpoq

Kisianni suli apeqqutaassaaq naalagaaffimmik isumaqatigiinniarnikkut aalajangerneqassaaq Danmarkimi naalagaaffimmmi kalaalit oqaatsitigut ikinnerussuteqartutut sorpiaat pisinnaatitaaffigissaneraat.

Isumaqatigiissummi allassimavoq inuup ataatsip nammineq aalajangissagaa naalagaaffimmi ikinnerussuteqartunut ilaanerluni.

Tassa qanoq “annertutigisumik” imaluunniit “annikitsigisumik” tyskiunissaq - imalluunniit kalaaliunissaq – ikinnerusussuteqartunut ilaassagaanni malittarisassaqanngilaq.

Grænseforeningen (Killeqarfimmiut Peqatigiiffiat) Danmarkip Tysklandimut killeqarfiata nalaani danskit oqaasiisa kulturiallu akuerineqarnissaannut aalajangiisuunerpaasoq, pisortaq Hanne Sundin oqarpoq.

- Tyskiuneq uppernarsarneqassanngilaq, aamma qanoq tyskiutigineq pillugu malittarisassaqanngilaq. Qanoq isumaqarneq pillugu nakkkutilliisoqarnermik taaneqartartoq atorneqanngilaq, oqarpoq nangillunilu:

- Tassa pingaarnersaa.