Naalagaaffiit Peqatigiit: Ukioq 2019 nunarsuup kiannerpaaffiata tulleraa
- Nunarsuaq 1800-kkut naanerannut sanilliullugu agguaqatigiissillugu 1,1 gradinik kianneruvoq, Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu silasiorfia, WHO, Genévemiittoq ilisimatitsivoq.
Tassa imaappoq, nunarsuaq 2016-imi kiarujussuarneraniilli 2019-imi aatsaat taama kiatsigeqqippoq. Kiattup anorersua, El Niño, 2016-imi kiarujussuartitsisuuvoq.
AAMMA ATUARUK 2016 nunarsuarmi kiannerpaaffiusoq
- CO2-mik aniatitsinerujussuarput pissutigalugu nunarsuaq 3 gradiniit 5 gradinik 2000-kkut naaneranni kiannerulerataannaavoq. WMO-mi pisortaq, Petteri Taalas, taama nalunaaruteqarpoq.
Nunarsuarmi nunat tamalaat nunarsuup kianneruleriartornerata suliffissuaqalinnginnerani kiassusaanut sanilliullugu qaffasinnerpaamik 2 gradiunissaanut silap pissusia pillugu Parisimi isumaqatigiissummi atsioqatigiissutigaat. Isumaqatigiissut naapertorlugu nunat tamalaat nunarsuup kianneruleriartornerata qaffasinnerpaamik 1,5 gradiunissaa sulissutigissavaat.
Nunarsuarmi silapilorujussuaqattaartuarsinnartoq
“Ukiortaami 2019-ip naaneranitulli kinguneqapiluttumik silapilorujussuaqattaartuarsinnartoq”, WMO-p erseqqissaatigaa.
Australiamilu nunap ikuallannerujussua WMO-p pisortaata ilaatigut aamma eqqaavaa. Uuttuinerit aallartinneranniit Australiami siorna aatsaat taama kiatsiginerata sialuisanneratalu kingunerisaanik nuna ikuallarujussuarpoq.
AAMMA ATUARUK Australiami 2019-imi aatsaat taama kiatsigaaq
- Suliffissuaqarnermit silaannarmut kissatsitsiartortunik aniatitsinerit asseqanngitsumik annertussuseqarnerisa kingunerisaannik 2020-mi ukiunilu qulikkaani aggersuni ajoraluartumik silapiloqattaassangatipparput, WMO-mi pisortaq, Petteri Taalas, oqarpoq.
Nunarsuup ukiuni tallimakkuutaani tassa 2015-imit 2019-imut aamma 2010-mit 2019-imut agguaqatigiissillugu kiassusaa uuttorneqartoq uuttorneqarsimasuni qaffasinnerpaasoq, WMO-p pisortaata oqaatigaa.
- Nunarsuaq 1980-ikkunniilli ukiuni qulikkaani tulliuttuni qaffakkiartortumik kianneruleriartortarsimavoq, kianneruleriartuinnassangatinneqarlunilu.
Nunarsuup kianneruleriartornerata qaffasinnerpaamik 1,5 gradiunissaa angujumallugu 2030-p tungaanut ukiut tamaasa 7,6 procentimik suliffissuaqarnikkut silaannarmut kissatsitsiartortitsisunik aniatitsinikinnerusariaqartugut, Naalagaaffiit Peqatigiit siorna ilisimatitsissutigaat.
USA-p præsidentiata nunarsuup kianneruleriartornerarneqarnera eqqortuunnginnerarnikuuaa. Taassuma USA silap pissusia pillugu Parisimi isumaqatigiissummit nunanit 196-init atsiorneqarsimasumit tunuartinnikuuaa.
