Australiami kiarujussuaqattaarnerata panernersuaqarneratalu kingunerisaanik orpippassuit ikuallarujussuarput.Assi: Ritzau Scanpix

Naalagaaffiit Peqatigiit: Ukioq 2019 nunarsuup kiannerpaaffiata tulleraa

Ukioq 2019 nunarsuup kiannerpaaffiata tulliatut uuttuunneqarsimasoq, nunarsuaq tamakkerlugu silasiorfiup WMO-p ilisimatitsissutigaa, siunissamilu silapilorujssuaqattaarnerulernissaa aalerisaarutigalugu.

- Nunarsuaq 1800-kkut naanerannut sanilliullugu agguaqatigiissillugu 1,1 gradinik kianneruvoq, Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu silasiorfia, WHO, Genévemiittoq ilisimatitsivoq.

Tassa imaappoq, nunarsuaq 2016-imi kiarujussuarneraniilli 2019-imi aatsaat taama kiatsigeqqippoq. Kiattup anorersua, El Niño, 2016-imi kiarujussuartitsisuuvoq.

AAMMA ATUARUK 2016 nunarsuarmi kiannerpaaffiusoq

- CO2-mik aniatitsinerujussuarput pissutigalugu nunarsuaq 3 gradiniit 5 gradinik 2000-kkut naaneranni kiannerulerataannaavoq. WMO-mi pisortaq, Petteri Taalas, taama nalunaaruteqarpoq.

Nunarsuarmi nunat tamalaat nunarsuup kianneruleriartornerata suliffissuaqalinnginnerani kiassusaanut sanilliullugu qaffasinnerpaamik 2 gradiunissaanut silap pissusia pillugu Parisimi isumaqatigiissummi atsioqatigiissutigaat. Isumaqatigiissut naapertorlugu nunat tamalaat nunarsuup kianneruleriartornerata qaffasinnerpaamik 1,5 gradiunissaa sulissutigissavaat.

Nunarsuarmi silapilorujussuaqattaartuarsinnartoq

“Ukiortaami 2019-ip naaneranitulli kinguneqapiluttumik silapilorujussuaqattaartuarsinnartoq”, WMO-p erseqqissaatigaa.

Australiamilu nunap ikuallannerujussua WMO-p pisortaata ilaatigut aamma eqqaavaa. Uuttuinerit aallartinneranniit Australiami siorna aatsaat taama kiatsiginerata sialuisanneratalu kingunerisaanik nuna ikuallarujussuarpoq.

AAMMA ATUARUK Australiami 2019-imi aatsaat taama kiatsigaaq

- Suliffissuaqarnermit silaannarmut kissatsitsiartortunik aniatitsinerit asseqanngitsumik annertussuseqarnerisa kingunerisaannik 2020-mi ukiunilu qulikkaani aggersuni ajoraluartumik silapiloqattaassangatipparput, WMO-mi pisortaq, Petteri Taalas, oqarpoq.

Nunarsuup ukiuni tallimakkuutaani tassa 2015-imit 2019-imut aamma 2010-mit 2019-imut agguaqatigiissillugu kiassusaa uuttorneqartoq uuttorneqarsimasuni qaffasinnerpaasoq, WMO-p pisortaata oqaatigaa.

- Nunarsuaq 1980-ikkunniilli ukiuni qulikkaani tulliuttuni qaffakkiartortumik kianneruleriartortarsimavoq, kianneruleriartuinnassangatinneqarlunilu.

Nunarsuup kianneruleriartornerata qaffasinnerpaamik 1,5 gradiunissaa angujumallugu 2030-p tungaanut ukiut tamaasa 7,6 procentimik suliffissuaqarnikkut silaannarmut kissatsitsiartortitsisunik aniatitsinikinnerusariaqartugut, Naalagaaffiit Peqatigiit siorna ilisimatitsissutigaat.

USA-p præsidentiata nunarsuup kianneruleriartornerarneqarnera eqqortuunnginnerarnikuuaa. Taassuma USA silap pissusia pillugu Parisimi isumaqatigiissummit nunanit 196-init atsiorneqarsimasumit tunuartinnikuuaa.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat