IA-p ataatsimeersuarnerani: Múte B. Egedep politikkikut inissisimaneq nalilersorpaa

Nunatsinni politikkikut maanna inissisimaneq oqallisiginiarlugu Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Múte B. Egede, partiip ataatsimeersarnerani ullormi siullermi arfininngornermi oqalugiarpoq. 

Ataatsimeersuarnerup kingulliup 2021-mi ingerlanneqartup kingorna, ukiuni pingasuni pisut siulittaasumit nalilersorneqarmata sammisat assigiinngitsorpassuit eqqaaneqarput. 

Inatsisartunut Kommunalbestyrelsenut nunaqarfinnilu aqutsisunut qinersisoqaqqammersoq ataatsimeersuarneq taanna ingerlanneqarpoq. Qinersinermi IA naalakkersuisuni siulittaasuutitaqalerpoq, kommunini borgmesteritut atuuffinni tallimaasunit pingasut akisussaaffigineqalerput Inatsisartunullu siulittaasoqarfik aamma akisussaaffigineqalerluni. 

- Kingorna pisut amerlaqaat, angusarpassuaqarpugut suliassaqarpugulli suli naammassineqanngitsunik, naalakkersuisut siulittaasuat Múte B. Egede oqalugiarnermini taama oqarpoq. 

Inunnik isumaginnittoqarfik suli suliassaqarfiusunut ilaasoq taassuma oqaatigaa. 

Siusinaartumik iliuuseqarnerit amerlanerulernissaat, angajoqqaat pinngitsaalisamik meeqqaminnik arsagaasartut ikinnerulernissaat aningaasaliissutillu siunertalimmik atoneqarnissaat immikkut ukkarineqassasut oqaatigaa. 

- Meeqqat inuusuttullu tassaapput siunissami qimussimik ingerlatsisussat, taakkulu inuunerissuussapput, taanna oqarpoq. 

Aalisarneq uranilu

Inatsisartut upernaaq manna ataatsimiinneranni aalisarneq sammineqarnerpaajuvoq. Ukiut 20-t ingerlanneranni siullerpaamik aalisarnermut inatsit nutaanngortinneqarpoq, naalakkersuisooqataasullu Siumukkut peqatigalugit IA-p inatsit atuutilersippaat. 

Múte B. Egedep oqalugiarnermini aalisarneq aamma oqaaseqarfigaa. Kalaallit Nunaata nammineq soqutigisani pillugit ineriartortitsinissaanut aporfeqarnerarpaa. 

- Assersuutigalugu aalisarnermi nunarsuarmi suleqateqarnikkut. Isumaqatigiissusiornerni danskit savalimmiormiullu peqatigalugit isumaqatiginninniartariaqartarpugut, aamma tamatta assigiinngitsunik isumaqaraluaraangatta toqqaannartumillu unammilleraluaraangatta isumaqatiginniniaqatigiittarpugut, taanna oqarpoq. 

2021-mi Inatsisartunut qinersinemi kingullermi qineqqusaarutigineqartut annertuut ilagaat uranitalinnik piianneq. Tamatuma unitsinneqarnissaa Inuit Ataqatigiit qineqqusaarutigaat piviusunngortillugulu.

Tamatuma kingorna nunarput arlaleriarluni isumaqatigiissitsiniartartunut suliassanngortitanik tunniunneqarpoq, taakkuli partiip isumaanut allanngortitsissanngitsut siulittaasoq isumaqarpoq. 

- Uranimik tunisassiornermut akerliujuarnikuuvugut, tunngaviusumik isummernitta qasukkarneqarnissaat kissaatigineqarluni suliniutigineqarpoq. Inuit taakku isumaqassanngillat uran pillugu politikkikkut isumatsinnik allanngortitsisinnaallutik, Múte B. Egede oqarpoq ataatsimeersuartunillu ersaattaanneqarujussuarluni. 

Namminiilivinnissaq pillugu oqallinneq

Múte B. Egedep oqalugiannginnerani Aasianni Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Mariane S. Larsen oqalugiarpoq. Partiip namminiilivinnissamik sorsuuteqaleqqinnissaa taassuma naqissuserpaa. 

Taamalu oqarnera siulittaasumit taperserneqarpoq. Namminersorneq pillugu inatsimmik paasinnerup atuinerullu annertusarneqarnera Danmarkimit kisimi akisussaaffigineqanngisoq taassuma oqalugiarnermini eqqaavaa. 

- Kikkuunerput nammineerluta nassuiassavarput, naleqartitatsinnik qanoq ittunik kinguaassatsinnut ingerlatitseqqiinissarput nammineq aalajangissavarput, naleqartitallu sorliit siunissamut ingerlateqqikkusunnerlugit aalajangissavarput, Múte B. Egede oqarpoq. 

Innuttaasut tamat oqartussaaqataaneranni peqataanissaat isummersornissaallu pingaaruteqartoq taassuma naqissuserpaa. 

- Tunngaviusumik inatsisissatut siunnersuut piffissami aggersumi oqallisigineqassaaq. Inuiattut immikkut inissisimanerput akuerineqarnikuuvoq taamaammallu kalaallit inuiaat immikkut tunngaviusumik inatsiseqarnissaat pingaaruteqarpoq, taanna oqarpoq. 

Oqalugiarnerup kingorna partiimi ilaasortat isumasioqatigiissapput ualikkullu innuttaasunut kaffillertoqassalluni.