Misileraataasimasut eqqartuussissuserisuat: Taarsiissutit qaffaseqaat, ingerlarngali eqqumiippoq
Nuannerluinnarpoq, meeqqanut misileraataasimasunut danskit naalagaaffiat taarsiissuteqarnissaminut akileerusussuseqalermat.
Kisianni tassa naalagaaffiup taamatut periarsimanera kukkuneruvoq.
Mads Pramming eqqartuussisuserisoq taama oqarpoq, taannaavortaaq meeqqanut 22-nut 1951-mi misileraataallutik Danmarkimut nassiunneqarsimasunut ullumikkut sinneruttunut arfiniliusunut eqqartuussisuserisutut illersortaasoq.
- Suliap ingerlarnga ulloq manna tikillugu eqqumiilaartutut nalilertarpara, tassami naggataagut akilerusunneqarsimassappata sooq taava eqqartuussivilersortoqartariaqarsimassava? Tassa taama apeqquserpara, taanna oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Meeraagallarami misiligutaasimasoq taarsiiffigineqarneq pillugu: Rødviinni pitsavik iggisigisariaqarpara
Danskit ministeriunerat Mette Frederiksen (S) 2020-mi, danskit meeqqanik misileraateqarlutik periuseqarsimanerat pillugu pisortatigoortumik utoqqatserpoq, tamatumalu kingorna sinneruttut arfinillit aningaasanik taarsiivigineqarnissaminnik noqqaassuteqarput.
Noqqaassutaalli naalagaaffiup itigartitsissutigaa, taamaalimmallu suliaq eqqartuussivilersuunneqalerpoq naggataagut isumaqatigiissutaasumik misileraataasimasuni ullumikkut sinneruttut arfiliniusut tamarmik immikkut 250.000 koruuninik tunineqassasut.
Meeraallutik misiliutigineqartut
Meeqqat 22-t 1951-imi misiliutaasussatut Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut nassiunneqarput.
Meeqqat taakkua misileraanermi pingaarnertut inissisimapput, taamani meeqqat qallunaanngorsarneqarput maligassatut Kalaallit Nunaannut utersinnaaqqullugit.
Taakkuali angerlaramik kalaallisut oqalussinnaanngillat ilaquttaminnilu najugaqaqqusaanatik. Meeqqallu taamani Nuummi børnehjemmimi inissinneqarlutik.
Meeqqat 22-t sinneri arfinillit ullumi suli inuupput. Taakkua 80-it missaanni ukioqarput.
- Inuit qanoq pineqarnissaannut tunngatillugu danskit naalagaaffiat massakkorpiaq periusissaminik nutaamik nassaarunarpoq, tassa taarsiivigineqarusuttunut itigartitsisarluni taamaaligaangallu eqqartuussivik aqqutigineqartussanngortittarlugu, tamanna kukkuneruvoq, Mads Pramming oqarpoq nangipporlu:
- Meeqqanut angerlarsimaffimmut tunngasumut suliaq Kalaallit Nunaannullu suliaq taama periuseqarnermut assersuutaapput. Isumaqarpunga tunngaviatigut tamanna ajornartorsiutaasoq.
Naalagaaffiup nammineerluni suliassarigaluarpaa
Mads Pramming naapertorlugu naalagaaffiup tamakku akisussaaffigisussaagaluarpai:
- Isumaqarpunga naalagaaffiup suliat taamaattut nammineq suliarisartussaagaluarai, taavalu inerniussillutik taarsiiviginnissanerlutik imaluunniit taarsiiviginnissannginnerlutik, taarsiiviginnissanngikkunillu sooq taamaaliorniannginnerlutik tunngavilersorlugu.
- Tamatumunngalu akerliugunik aatsaat eqqartuussivik anguneqassaaq, eqqartuussivimmi tassaavoq aaqqiagiinngissutinut aaqqiiffissaq, taanna oqarpoq.
Naalagaaffiup annilaangassutigisimannginnerpaa pinerit tamaasa taarsiisaqattaartaleqinagami, utoqqatseruni taava kingorna suliarpassuarnik taarsiisaqattaartalersinnaanini?
- Uani suliami pineqartumi, tamanna annilaangassutissaanngilaq, tassa misileraataasimasuni arfinillit sinneruttut suli uumapput, allanik ilaqqissinnaanngillat. Paasinassagaluarporli børnehjemminut tunngatillugu suliat inunnik 1000-passuarnik inuttallit pineqartuuppata, unali suliaq taamarsuaq inuttaqartiginngilaq. Mads Pramming oqarpoq.
Taassumali suliap inernera iluarisimaarpaa:
Sooq meeqqat angerlarsimaffianni Godhavnimi najugaqarsimasut misileraataasimasuniit pinnanneruppat?
Meeqqat angerlarsimaffianni Godhavnimi najugaqarsimasut aammalu misileraataasimasut pillugit suliat imminnut eqqaanarput.
Taakku tamarmik danskit naalagaaffianniit utoqqatserfigineqarput, aammali aningaasanik taarsiiffigineqarnissamut piumasaqaataat itigartitsissutigineqarlutik.
Tamarmik taakkunani inuit pineqartut naalagaaffik naapippaat illuatungeriilu isumaqatigiissutigisaannik angusaqarput, taamaalilluni naalagaaffik aningaasarpaalussuarnik taarsiissuteqarluni.
Aningaasalli taarsiissutigineqartut suliani taakkunani marlunni assigiinngillat. Meeqqat angerlarsimaffianni Godhavnimi najugaqartut 300.000 koruuninnapput, misileraataasimasullu 250.000 koruuninik taarsiivigineqarlutik.
Tamanna tunngaveqarpoq, suliat taakku marluk inuit pisinnaatitaaffiisa aalajangersagaat atorlugit suliaammata
Meeqqat angerlarsimaffianni Godhavnimut tunngatillugu suliaq naalliutitsinermik imaqarpoq, nukappiaqqammi 1960 70-ikkunnilu tassani najugaqarsimasut kinguaassiutitigut atornerlunneqartarsimapput, nakuuserfigineqartarlutik aammalu pinngitsaalillugit nakorsaaserneqartarsimallutik.
Misileraataasimasunulli tunngatillugu ilaqutariinnerup iluani inooqataasussaanermit arsaarinnissuteqarsimaneq pineqarpoq, meeqqammi 22-t ilaqutaanniit arsaarneqarput ilaqutaanullu uterteqqinneqanngisaannarlutik.
- Eqqartuussivikkut suliaq una ukiorpassuarnut sivitsorussimasuuppat ajuissimassagaluarpoq, ima ittumullu suliamut sivitsuuttoortitsisoqarsimasuuppat tamanna kukkunerujussuusimassagaluarluni, taamaattumik nuanneqaaq suliaq ajugaassutaammat.
Arfinillit oorisilluarput
Eqqartuussisuserisuttaaq aningaasat pineqartunut arfiniliusunut tunniunneqartussat amerlassusai naammagisimaarpai.
- meeqqanut misileraataasimasunut tunngatillugu aalajangiussap iluani, tassa ilaqutariit pisinnaatitaaffiinut narrunarsaasoqarsimatillugu 250.000 koruuninik taarsiissuteqarneq qaffasissorujussuupput. Ima qaffasitsigipput inuit eqqartuussivilersuunneqarnerini taamatukanneq suliani assingusuni taamak qaffasitsigusumik taarsiiviginnittoqarnikuunngilaq, taanna oqarpoq nangipporlu:
- Aningaasat qaffasissusaat iluarisimaarpara, naak isumaqarnaraluartoq ajunngitsorsiassat taama ittut 0-nik suli amerlanerusunik suli ilaqqikkusunnarsinnaagaluartut, kisianni tassa inatsisilerineq taamaattarpoq, ajoraluartumik sulianut taamaattunut suli annerusumut killittoqarneq ajorpoq.
Oqaluttuarisaanermi kapitali taartoq
KNR - p sulissutigigaluarpaa, danskit isumaginninnermut tunngasunut utoqqarnullu tunngasunut ministeriata Astrid Kragip (S) apersorneqarnissaa.
Taanna apererusussimagaluarparput misileraataasut amiakkuinut arfiniliusunut naalagaaffik sooq taarsiissuteqarusunngeqqaarsimanersoq.
AAMMA ATUARUK Aki-Matilda Aajalu: Meeqqanut misileraataasunut taarsiissuteqartoqarnissaa pissusissamisoorpoq
Eqqartuussiviullu inerniliineranut tunngatillugu tusagassiutinut nalunaarnermini ima allaannarpoq:
- Meeqqat pineqartut Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut nuutsinneqarnerisa oqaluttuassartaat oqaluttuarisaanitsinni kapitaliuvoq taartortaasoq, tamannalu isiginngitsuusaassanngilarput. Pisimasuusimasormi taanna meeqqanut kingunerlussimavoq, oqaatsitik annaasimavaat kulturikkut kinaassusertik ilaquttaminnullu atanertik annaasimavaat. Nuannaarutigaaralu maanna ullumikkut sinneruttutuaalersut arfiniliusut naalagaaffimmiit taarsiivigineqarmata.
