Ministeriuneq: Nunanut allanut tunngasunut Kalaallit Nunaat sunniuteqarnerulernikuuvoq

Kalaallit Nunaat, Danmark Savalimmiullu aalajangersimasumik nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasunik eqqartueqatigiiffittaarnikuuppput.

- Iliuuserineqarnikuni aqqutissiuinerpaaq ersarinnerpaarluunniit tassaavoq attaveqaatitut ataatsimiititaliaq nutaaq, taanna Savalimmiut, Kalaallit Nunaat Danmarkillu akornanni maanna pilersinneqarnikuuvoq. Aalajangersimasumik naapeqatigiiffeqartarpugut.

KNR-mit apersorneqarnermini Mette Frederiksen Socialdemokratineersoq piffissami ministeriunermini Kalaallit Nunaat nunanut allanut tunngasunut sutigut aalajangiisussaanerulersimanersoq aperineqarami taama oqarpoq.

Taassumammi 2019-imi Folketingimut qinersisoqannginnerani tamanna neriorsuutiginikuuaa. Taamani KNR-mit apersorneqarami Mette Frederiksen ima oqarpoq:

- Nunanut allanut politikkimut tunngatillugu oqaasissaqartitaanerulernissaq annertuumik kissaatigineqartoq tusaraangakku, taava isumaliortarpunga eqqornerussasoq oqassalluni: ’Issiaqatigiilluta oqaloqatigiissutigisigu: Suliaqarfinni isumaqatigiissutigivissunngisatta ilaani periarfissaqarnerulersitsisinnaavugut?'

Taamanilu taassuma erseqqissarpaa Kalaallit Nunaata Savalimmiullu nunaminni nunanut allanut politikkimut tunngasunut namminneq aalajangiisinnaanerulissasut.

- Sumummi iluaqutaassava Kalaallit Nunaannut Savalimmiunullu suna pingaaruteqarnersoq Københavnimi nalilersuiffigineqartassappat, Mette Frederiksen 2019-imi taama oqarpoq.

Aalajangersimasumik ataatsimeeqatigiittarnerit silallu pissusia pillugu ataatsimeersuaqataaneq

Kalaallit Nunaat nunanut allanut politikkimi sunniuteqarnerulernikuusoq, ministeriuneq isumaqarpoq.

Siullertut Attaveqaatitut Ataatsimiititaliamik taaguutillip pilersinneqarneratigut. Tassani Naalakkersuisut, Savalimmiut Danmarkillu naalakkersuisuisa sinniisui nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkimut tunngatillugu sammisanik periusissanillu eqqartueqatigiinniarlutik naapeqatigiittarput.

Maannamut ataatsimiititaliameersut marloriarlutik naapeqatigiinnikuupput, Danmarkimi ataasiarlutik Savalimmiunittaaq ataasiarlutik.

- Ataqqeqatigiinnikkut nunanut allanut politikkip aaqqissuunnissaanut allarluinnarmik tamanna periarfissiivoq. Tassa imatut paasillugu, aalajangiisoqannginnerani oqallissutaasimasut qaqinneqartarput eqqarsaatigineqarluartarlutillu, Mette Frederiksen KNR-mut oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Naalakkersuisut Skotlandimi silap pissusia pillugu ataatsimeersuarnermi peqataassasut

Ministeriunerup Naalagaaffiit Peqatigiit silap pissusia pillugu Skotlandimi Glasgowimi ataatsimeersuartitsinerannut (COP26) Danmarkip, Savalimmiut Kalaallit Nunaatalu ataatsimoorlutik peqataanerat assersuutissaalluarnerarpaa. 

- Siornatigut taamaattoqarnikuunngilaq, Mette Frederiksen oqarpoq.

Kunngeqarfiuttaaq illersugaanera pineqartillugu Kalaallit Nunaat akuutinneqarnerunerarpaa.

- Eqqartorneqangaatsiartoq illersornissamut politikki pineqartillugu siornatigut suleqatigiissimanermut sanilliullugu allaanerujussuuvoq, Mette Frederiksen oqarpoq.

Immikkut ilisimasalik: Kalaallit Nunaat pisut ilaanni sunniuteqarnerulersimavoq

Mette Frederiksen 2019-imi qinersinissaq sioqqullugu oqarnikuuvoq Kalaallit Nunaata nunanut allanut tunngatillugu sunniuteqarnerulersinnissaanut piareersimalluni.

Ministeriunerullu taamani neriorsuutini ilaatigut eqquutsissimagaa Ilisimatusarfimmi Issittumi inuiaqatigiilerinermi aningaasaqarnermilu adjunkti nunanullu allanut sillimaniarnermullu tunngasunik suliaqarfimmi Nasiffimmi pisortaq Rasmus Leander oqarpoq.

- Ilaatigut eqquutsippaa, naalagaaffeqatigiinnummi Attaveqartarnermut ataatsimiititaliaq pilersinneqarpoq tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaat suliani nunanut allanut illersornissamullu tunngasuni ilaatinneqarnerusalerluni.

Kisianni pisut ilaanni danskit kisimiillutik kalaallillu ilaatinnagit iliuuseqarniartarput. Assersuutigalugu nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngatillugu iliuusissiaanni ukioq manna saqqummiuneqartumi kalaallit tusaaniarneqarsimanngitsutut misigipput.

- Kalaallit Nunaat sunniuteqarneruleriartuaartutut ilaatinneqarnerusalersutullu oqaatigineqarsinnaavoq, kisiannili suli pisoqartarpoq, Københavnip Nuullu akornanni aaqqiagiinngilersitsisartunik. Taamaammat oqartariaqarpoq suut tamarmik nuannersuinnarmik ingerlanngillat, Rasmus Leander oqarpoq.

Oqartussavittut itigartitsisinnaassuseq inatsisilerituuniit erseqqissarneqassaaq

Kalaallit Nunaalli nunanut allanut politikkimut tunngatillugu oqartussaaffeqarnerussaaq, partiit arlallit taama isumaqarput.

Assersuutigalugu IA-p Danmarkimi naalakkersueqatigiilertussanut piumasaqaatigaa nunanut allanut tunngasunut suliani Kalaallit Nunaat pineqartillugu Kalaallit Nunaata oqartussavittut itigartitsisinnaassuseqarnissaa.

Aammattaaq Siumut Nalerarlu isumaqarput Kalaallit Nunaat nammineq oqartussaassuseqarluni Danmarkilu apereqqaartariaqarnagu nunanut allanut politikkimik ingerlassaqarsinnaasariaqartoq.

Nunanut allanut tunngasunut Kalaallit Nunaata Savalimmiullu qanoq namminneq aalajangiisinnaassuseqarsinnaanerannik eqqartuisoqartillugu danskit siornatigut ministeriunerusimasut assigalugit Mette Frederiksenip tunngaviusumik inatsit innersuuppaa.

Tunngaviusumik inatsimmimi paragraf 19-imi allassimavoq kunngeqarfiup nunanut allanut politikkianut Folketingi oqartussaasuusoq.

- Nunanut allanut sillimaniarnermullu politikki aaqqissuukkaagatsigu nalinginnaasumik tamanna tunngaviusumik inatsit naapertorlugu ingerlanneqartarpoq, Mette Frederiksen oqarpoq ilanngullugulu oqaatigaa Kalaallit Nunaata qqartussavittut itigartitsisinnaassuseqarnissaa pillugu eqqartuisoqannginnerani tunngaviusumik inatsimmik immikkut ilisimasallit nalilersueqqaassasut.

- Siunnersuummut tassunga atatillugu arlallit erseqqissarneqartariaqarpasipput, Mette Frederiksen KNR-mut oqarpoq.

KNR-p Venstrep siulittaasuat, Jakob Ellemann-Jensen, Konservative Folkepartip siulittaasuat, Søren Pape-Poulsen, Moderatillu siulittaasuat, Lars Løkke Rasmussen, qineqqusaarnermi Kalaallit Nunaannut sammisat pillugit aamma apersorniarlugit saaffigisimagaluarpai. Tamarmik apersorneqarnissartik itigartitsissutigaat.