Angajoqqaat qitornamik akiuussuserneqarnissaannik puigortarnerannut akisussaaqataavugut
- Meeqqat mæslinginut akiuuussuserneqarsimanngitsut amerlavallaarnerat ajornartorsiutaavoq.
Meerartatta pingajorarterutaasa missaat nappaammut tuniluutiasumut toqqutaasinnaasumullu, tassa mæslinginut, akiuussuserneqarsimanngitsut KNR-ip allaatigisareeraalu, peqqissutsimut naalakkersuisoq Mimi Karlsen (IA) taama oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Meerartatta pingajorarterutaat akiuussusersorneqanngillat
Tassa naalakkersuisup nunatsinni nakorsaaneq Henrik L. Hansen taavalu nunap immikkoortuani Sermersuumi nakorsat pisortaat Jesper Olesen isumaaloqatigai. Nakorsammi taakku meerartatta akiuussuserneqartartut ikippallaarnerat isumakuluutigaat.
Meeqqat nukillaarnermut akiuussutissamik pingasoriarlutik kapitissimasut:
- Nunatsinni 78 procentiupput
- Danmarkimi 96 procentiupput
- Nunarsuaq tamakkerlugu 80 procentiupput
Nunarsuaq tamakkerlugu meeqqat minnerpaamik 90 procentii nukillaarnermut akiuussutissamik kapitissimanissaat, nunani tamalaani peqqinnissamut oqartussat anguniagaraat.
Meeqqat mæslinginut marloriarlutik kapitissimasut:
- Nunatsinni Grønland 66 procentiupput
- Danmarkimi 91 procentiupput
- Nunarsuaq tamakkerlugu 71 procentiupput
Nunarsuaq tamakkerlugu meeqqat minnerpaamik 95 procentii mæslinginut akiuussutissamik kapitissimanissaat, nunani tamalaani peqqinnissamut oqartussat anguniagaraat.
Tusarfiit: Peqqissutsimut naalakkersuisoqarfik WHO-lu.
- Akiuussuserneqanngitsut taama amerlatigitillugit nappaalalertoqarsinnaavoq. Imaappoq Kalaallit Nunaanni mæslingertoqalerpat tuniluutilersinnaavoq taamaattoqassappallu ilungersunassaqaaq, nakorsaaneq siusinnerusukkut oqarpoq.
Tassa angajoqqaat qitornamik akiuussuserneqarnissaannik puigortarnerat aarlerinartortaqarpoq. Tamannami meerartatta toqqutaasinnaasunik nappaateqaleriaannaanerannik kinguneqaannarani nappaatit navianartut nunatsinni tuniluunnerannik aamma kinguneqarsinnaavoq.
Taamaammat maanna iliuuseqartoqassasoq, Mimi Karlsen neriorsuivoq:
- Angajoqqaanut qitornamik akiuussuserneqarnissaannik qanoq iliornikkut pitsaanerpaamik pisariillisaasinnaanersugut misissorniarlugu oqartussat assigiinngitsut attavigalugit isumasiussavakka. Piffissartornassaqaaq. Sallertulli suliassama ilagaat, taanna oqarpoq.
Ilaqutariit ulapaartut meerartallit pisariillisaavigineqassasut
Ilaqutariit meerartallit qitornamik akiuussuserneqarnissaannik arlaatigut eqqaasinneqartarnissaannik aaqqiisoqassasoq, Mimi Karlsenip erseqqissaatigaa.
- Peqqinnissaqarfik angajoqqaat qitornamik qanoq ilisukkut akiuussuserneqarnissaannut paasissutissaateqariaannaanissaannut akisussaasuuvoq. Angajoqqaammi qitornamik akiuussuserneqarsimanerannut immersugassaaqqamik siornatigut tunineqartarput. Tamanna angajoqqaanut pisariunnginnerusimavoq. Tassunga assingusumik aaqqiisinnaasoraagut.
Assersuutigalugu angajoqqaat SMS-erfigalugit sianerfigalugilluunniit qitornamik akiuussuserneqarnissaasa piffissanngorneranik eqqaasinneqartarnissaat ilisimatusartunit innersuussutigineqarnikuuvoq. Taamaaliortoqartalersinnaava?
- Aap, SMS-erfigineqartalernisssaat aaqqiissutissaqqippoq. Qanorpiaq iliorluta aaqqiissuteqassanersugut misissussavarput. Meeqqammi sapinngisamik tamarmik akiuussuserneqartarnissaat pingaartipparput. Taamaammat angajoqqaat qitornamik akiuussuserneqarnissaasa piffissanngorneranik SMS-ikkut, allakkatigut allatulluunniit iliornikkut eqqaasinneqartalissanersut misissussavarput, Mimi Karlsen oqarpoq.
Nunat immikkoortuisa akornanni meeqqat akiuussuserneqarsimasut amerlassusaat nikingangaatsiarput. Nunap immikkoortuani Diskomi Aasianni qitiusumik napparsimmavik assimi takussaavoq. Nunap immikkoortuani Diskomi meeqqat 90,95 procentii akiuussuserneqarsimapput, nunallu immikkoortuani Sermersuumi meeqqat taamaallaat 76,38 procentii akiuussuseqarneqarsimallutik.
Assiliisoq: Pauli Wille.
Angajoqqaat aamma akisussaaqataasut
Nunatsinni angajoqqaat arlalinnik peqquteqarlutik qitornaminnik akiuussusiisitsisanngitsoqartaraluartut akiuussusersuisarnermik apeqqusiisartut qaqutigoortuusut, Peqqinnissaqarfimmeersut isumaqarput.
Nappaatinut ukununnga akiuusserneqartarput:
• Tuberkulose
• Hepatitis B (tingullunneq tunillaatiasoq)
• Difteri (toqqusaarlunneq navianaqisoq tunillaatiasorlu)
• Tetanus/stivkrampe (noqartarneq)
• Kighoste (ilummoorneq)
• Polio/børnelammelse (nukillaarneq)
• Meningitis (qiteralunneq)
• Mæslinger (mæslingit)
• Fåresyge (savarneq)
• Røde hunde (aniornerit)
• Illissap paavatigut kræfterneq (niviarsiaraannaat)
Tusarfik: Peqqissutsimut naalakkersuisoqarfik.
Nunammi immikkoortuani Sermersuumi nakorsat pisortaata Jesper Olesenip oqarnera naapertorlugu meerartatta ilarpaaluisa akiuussuserneqartannginnerat angajoqqaat puigortarnerannik peqquteqakkajuppoq:
- Angajoqqaanik akiuussusersuisarnermik apeqqusiisunik naapitsisanngilanga. Angajoqqaat qitornamik akiuussuserneqarnissaannik puigortarnerat peqqutaasorilluinnarpara, taanna oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Meeqqanut akiuussusersuineq: Angajoqqaat akisussaaffimmik tigusinerussapput
Meeqqat akiuussuserneqarsimasut amerlassusaat qiviaraanni Jesper Olesenip taama oqarnerminut tunngavissaqarluartoq erserpoq. Meerartattami 98 procentiisa missarluinnangajaat akiuussutissamik BCG-mik inoorlaajunerminni kapitissimasut, kisitsisini erserpoq. Nunalli immikkoortuani Sermersuumi meeqqat affaasa missaannaat sisammeereersimasunut akiuussutissamik tassa MFR-imik kapitissimasut, kisitsisini aamma erserpoq.
Tassa meeqqat amerlasuut peqqinnissaqarfimmit sullinneqarnerminni akiuussuserneqartarput, ilarpassuili allanik tamatuma kingorna ukiut ingerlaneranni akiuussuserneqanngitsoortarlutik.
Aaqqissuusseqqinnermi neqeroorut atugaarpianngitsoq
Nunap immikkoortuani Sermersuumi meeqqat akiuussuserneqartut ikippallaaqimmata, angajoqqaat qitornamik akiuussutissamik kapitinnissaannut orniguteriaannaasalernissaannik oqartussat 2017-imi aaqqissuusseqqipput.
2017-imimi meerartatta affaasa missaannaat mæslinginut akiuussutissamik MFR-imik marloriarlutik kapitissimapput. Kapitissimasullu ullumikkut amerlassusaat taamaaginnarput.
AAMMA ATUARUK Nappaat navianartoq iliuuseqarfiginiarneqartoq
Tassa Nuummi angajoqqaat qitornamik akiuussutissamik kapitinnissaannut nakorsiartarfimmut ulluinnarni ualikkut nalunaaqutaq 14.30-p 15.00-llu akornanni orniguteriaannaasaraluarlutik neqeroorut taanna atorpianngikkaat, kisitsisini erserpoq.
Nunatsinni meeqqat akiuussuserneqarsimasut amerlassusaat nunarsuarmi sumiiffinni allani meeqqat akiuussuserneqarsimasut amerlassussaannut sanilliukkaanni ikinnerungaatsiarput.
WHO-mit kisitsisit naapertorlugit nunarsuarmi meeqqat ukiukinnerit 80 procentii sinnerlugit nukillaarnermut, tassa poliomut, 71 procentiisalu missaat mæslinginut akiuussuserneqarnikuupput.
Nunatsinnili meeqqat nappaatinut taakkununnga akiuussutissanik kapitinnikut ikinnerungaatsiarput, taamaammat kapitissimanngitsut ikinnerulersinniaraanni tamatuma aaqqinneqarnissaa pisariaqarluinnarpoq.
