Meeqqanut akiuussusersuineq: Angajoqqaat akisussaaffimmik tigusinerussapput
Angajoqqaat meeqqami akiuussuserneqarnissaannik puiuigaangamik tamanna aarlerinartortaqartarpoq. Meeraq inuunermut navianartorsiortitsisunik napparsimalernissamut sanngiinnerulertarpoq, tamannalu nunatta ataatsimut nappaalanermik tuniluuttoqarneranut illersornissaanut aamma sanngiinnerulersitsisarpoq.
AAMMA ATUARUK Meerartatta pingajorarterutaat akiuussusersorneqanngillat
Taamaammat nakorsaanerup Henrik L. Hansenip angajoqqaat meeraasa akiuussuserneqarnissaannik kaammattuuteqarfigai, taannalu nunap immikkoortuani Sermersuumi nakorsaanermit, Nuummi angajoqqaanut ulapittunut neqerooruteqarnermik piareersimareersumit, Jesper Olesenimit taperserneqarpoq.
- Ataasinngornermiit tallimanngornermut nalunaaquttap 14:30-p 15:00-illu akornanni Sanamut meeqqat akiuussuserneqarnissaannut neqerooruteqarnermik aaqqiissuteqarpugut. Taamaammat takkunnissaq angajoqqaat akisussaaffigaat, Jesper Olesen oqarpoq.
Meeqqanut akiuussusersuineq meeqqanut tamanut neqeroorutaavoq. Akiuussusersuineq meeqqat inunngorneranniit aqqaneq-marluliinissaata tungaanut ingerlasarpoq. Ukiut ingerlanerini nappaatinut meeqqamut innuttaasunullu ulorianaateqarnerpaanut akiuussusersuisoqartarpoq.
Akiuussutissanik qularnartoqartitsisunik naapitsineq ajortoq
Akiuussutissamik neqerooruteqarneq ukiorpassuarni atuuppoq, taamaakkaluartorli angajoqqaat akiuussutissamik puiuisarnerannut takussutissaqarpoq.
Meeqqat akiuussusersorneqarnerat
Nappaatit akiuussusersorneqartut:
• Sakialluut tuberkulose
• Tingulluut hepatitis B (tingukkut aseruuttoorneq tuniluuttoq imm. B)
• Toqqusaarlunneq navianaatilik
• Noqarneq (Stivkrampe)
• Ilummoorneq (Kighoste)
• Nukillaarneq (Polio)
• Qaratsap ameraasaagut aseruuttoorneq (Meningitis)
• Mæslingi
• Savarneq
• Qimmeralanneq/aappaluararneq (Røde hunde)
• Illissap paavatigut kræfteqarneq
Tusarfik: Kalaallit nunanni peqqinnissaqarfik.
Tusarfik: Peqqinnissaqarfik.
Jesper Olesenip oqarnera naapertorlugu akiuussutissat assigiinngitsut neqeroorutaasut angajoqqaanut eqqaasitsissutigineqangaatsiartareerput. Meeqqap inunngorneraniit angajoqqaat quppersagaaqqamik akiuussusersuinermullu paasissutissanik tunineqartarput, peqqissaasullu aaqqissuussineq pillugu angajoqqaanut ingerlaavartumik eqqaasitsissuteqarnermik aamma suliaqartarlutik.
AAMMA ATUARUK Nappaat navianartoq iliuuseqarfiginiarneqartoq
Angajoqqaalli meeqqami akiuussuserneqarnissaanik puiuisinnaanerat Jesper Olesenip paasisinnaalluarpaa, meeqqanummi mikisunut angajoqqaajusust allarpassuarnik isumagisassaqartarput:
- Angajoqqaanik akiuussutissanut atatillugu qulartunik naapitaqarneq ajorpunga. Angajoqqaat meeqqaminnik akiuussutissiititsinnginnerannut puiuineq pissutaasoraara. Akiuussuserneqartulli suli ikippallaarput, amerlanerusullu akiuussusertinnissaat pingaarpoq, taanna oqarpoq.
Taassumali akiuussuserneqartut amerlanerulersikkusuppai:
- Soorunami ikippallaarput, amerlanerusullu akiuussuserneqarnissaat pingaaruteqarpoq, taanna oqarpoq.
Meeqqat amerlanerusut akiuussuserneqarnisssaat naleqartoq
Angajoqqaat puiutunerat pingaarnertut pissutaappat peqqinnissamik oqartussat angajoqqaanut ikiuinerunerusariaqannginnersut apeqqutigineqarsinnaavoq.
Jesper Olesenilu tassunga ima akissuteqarpoq:
Nunatsinni akiuussusertissimasut ikinnerupput
Meeqqat pingasoriarlutik nukillaarnermut akiuussuserneqarsimasut:
- Kalaallit Nunaanni 78 procentiupput
- Danmarkimi 96 procentiupput
- Nunarsuaq tamakkerlugu 80 procentiupput
Meeqqat marloriarlutik mæslingimut akiuussuserneqarsimasut:
- Kalaallit Nunaanni 66 procentiupput
- Danmarkimi 91 procentiupput
- Nunarsuaq tamakkerlugu 71 procentiupput
- Meeqqat tamangajammik akiuussusersinnaagaluarpagut, kisianni isumalluutit sumiit tigussavagut? Meeqqanut akiuussusersuisarnitsinnit pingaarnersiuinerunissatsinnik tusagaqanngilagut, naggaterpiaatigullu tamanna angajoqqaat akisussaaffigaat, nakorsaq oqarpoq.
Nunatsinni akiuussusersukkat nunarsuarmi sumiiffinnut allanut sanilliukkaanni ikinnerupput.
WHO-mit kisitsisit naapertorlugit nunarsuarmi meeqqat ukiukinnerpaat 80 procentii sinnerlugit poliomut akiuussuserneqarsimapput. Mæslinginut tunngatillugu akiuussuserneqarsimasut 71 procentiupput.
Nunatsinni akiuussuserneqarsimasut amerlassusaat nunarsuarmi akiuussuserneqarsimasut agguaqatigiissillugu amerlassusaannit ikinnerupput, tamannalu amerlanerusut akiuussuserneqarnissaanut iliuuseqarnerusariaqarneranut takussutissiivoq.
KNR-ip peqqinnissamut naalakkersuisoq, Mimi Karlsen (IA) akiuussusersuinissamut tunngatillugu oqaaseqarsinniarsarigaluarpaa, taassumali saaffiginnissuterput suli uterfiginngilaa.