Millioninik aningaasaliineq inunnut innarluutilinnut sullissineq pitsaanerulersissagaa

Innarluutillit oqaaseqartartuat, Qivioq Løvstrøm nuannaarluinnartoq KNR-imit sianertoqarmat tigusivoq.

Taassuma Tilioq suleqatigalugu danskit aningaasaateqarfiannit Østifternemit 1,8 millionit koruuninik aningaasaliisoqarnissaa qulakkeerpaat. Aningaasat suliniummut Ilimmarsaanermut, sulianik isumaginnittut innuttaasunik innarluutilinnik sullissinissamut piginnaasaqarnerulernissaannik qulakkeerinissamut atorneqassapput.

Nunatsinnimi inunnik innarluutillit pillugit sulianik isumaginnittut ajornartorsiutaangaatsiartut ilagigaat, Qivioq Løvstrømip oqaatigaa:

- Aningaasaliineq una pingaaruteqarluinnarpoq. Isumaginninnermik suliaqarnitsinni ajornartorsiuteqarfiungaatsiartutut takutinneqartut ilagaat.

Tiliumut 2024-mi saaffiginnittut 17 procentiisa kommunimit eqqortumit ikiorneqarnissamik ajornartorsiuteqarnermut tunngassuteqartut, Tiliup nammineq kisitsisaataasa takutippaat.

Aningaasaliineq nutaaq aqqutigalugu sinerissami illoqarfiit tamarmik ukiuni tulliuttuni marlunni tikeraarneqassapput, tassanilu kommunimi sulisut ulluni pingasuni pikkorissartinneqassallutik.

- Kiffartuussinerup tamanut pitsaasunngortinneqarnissaanut tunngassuteqarpoq. Sulisut inunnut innarluutilinnut pitsaasumik kiffartuusserusunngitsutut oqaatiginianngilarput, kisianni sullissinissamut atortussaqartoqanngilaq. Uanilu tamanna tunniunniarparput, Qivioq Løvstrøm oqarpoq.

Ingerlatsiviit marluk akornanni iliuuseqarfigineqanngitsut

Qivioq Løvstrømip inuit innarluutillit aaqqissuussaanermik ingerlatsiviit marluk akornanniilerlutik ajornartorsiuteqarajunnerusut oqaatigaa:

- Innuttaasorpassuit meeqqanut ingerlatsiviup aamma inuit innarluutillit pillugit ingerlatsiviup akornanni nikeriarneq ajulertarneq ajornartorsiutigisarpaat.

Pisuni allani sullissisup inatsisinik paasinnilluarsimannginneranut tunngassuteqartarpoq: 

- Inuit innarluutillit ikiorsiissuteqarfigineqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqaannanngitsut ilaatigut paasilluarsimaneqarneq ajorpasippoq. Pisariaqartikkunikkit ikiorsiissuteqarfigineqassapput, Qivioq Løvstrøm oqarpoq, nangillunilu:

- Tamakku malinneqarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq. Ilaalli kommunip peqqinnissaqarfiullu neqeroorutinut tunngatillugu saaffiginnissuteqannginnerat pissutigalugu eqqortumik ikiorsiissuteqarfigineqarnissaminnut piffissami sivisungaatsiartumi utaqqisut takusinnaavarput.

Oqaloqatigiilluarneq

Tilioq nunatsinni aningaasanut aamma inatsimmiippoq, taanna inunnut innarluutinnut ikiorsiissuteqarnerup qanoq ingerlaneranik nakkutilliinissamut ilaatigut tapiissuteqarfigineqartarpoq.

Taamaammat Qivioq Løvstrømip sammisamut ilisimasat taakku tamarmik ilinniartitsinermut pissutsinillu pitsanngorsaanissamut atorneqarnissaat qilaanaaraa:

- Pitsaasumik eqqissisimasumillu oqaloqatigiinnermik pilersitseqataassaagut taamaalilluta alloriarnermik pilersitsisinnaalluta. Nunatsinni inunnut innarluutilinnut ikiuinissamut atatillugu angusaqangaatsiareerpugut. Tamannali ilaatigut puiortaripput isumaqarpunga.

Suliniut apriilimi maajimi aallartinneqassaaq, tassa Ilulissat, Uummannaq, Upernavik Qaanaarlu tikinneqassapput.

Pikkorissaaneq innuttaasunillu ataatsimeeqatiginninnerit kalaallisut danskisullu aaqqissuunneqassapput.