Meeqqanik angerlarsimaffiup avataanut inissiisarneq pillugu inatsit nutaaq pillugu akerliussutsimik takutitsisut: - Kamaqaqaanga

Danmarkimi kalaallit meerartaannik angerlarsimaffiup avataanut inissiisarnermik suliat immikkoortortaqarfimmit immikkut ittumit misissorneqartussaapput. Inatsilli nutaaq naammanngitsoq, akerliussutsimik takutitsisut isumaqarput.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

maajip 06-at 2025 16:04

Ataasinngornermi ualikkut Christiansborg Slotspladsimi inuusaliaq erfalasutsinnik nivinngaassuiffigineqarpoq, nukappiaqqallu qungujulasup assinga naalungiarsuk siniligaq aamma nivingavoq. Assip eqqaani bamsit pingasut ipput.

- Artornaqaaq, Ulrik Olsen qullililluni oqarpoq.

Taanna assimi takuneqarsinnaasoq, nukappiaqqamut Finnimut ukiut arfinillit matuma siorna pinngitsaaliissummik meeravissianngortitaasumut ataataavoq. Meeravissianngortitsineq ataataasup isaani pisussaanngikkaluartoq.

Kalaallit meerartaannik Danmarkimi angerlarsimaffiup avataanut inissiinermut tunngatillugu inatsimmik nutaamik naammaginnginninneq takutinniarlugu, Ulrik Olsen inuit allat 30-t missaanniittut peqatigalugit taanna Folketingip saavaniippoq.

Pinngitsaaliilluni meeravissianngortitsisarneq inatsip nutaap allanngortinnavianngikkaa akerliussutsimik takutitsisut isumaqarput.

ANGAJOQQAAT KALAALLIT MEERARTAASA ALLAMUT INISSINNEQARATARSINNAANERANNIK DANMARKIMI KOMMUNIT NALILEERIAASIISA ISORNARTORSIORNEQARNERAT NAATSUMIK

Ilaqutariit kalaallit Danmarkimiittut meerartaat allamut inissitat ilaqutariit qallunaat meerartaasa allamut inissitaasut tallimariaatigaat, VIVE (Det Nationale Forsknings- og Analysecenter for Velfærd i Danmark) nalunaarusiamini 2022-meersumi allappoq.
Danmarkimi kommunit isumaginnittoqarfiini kalaallit meerartaasa allammut inissinneqaratarsinnaanerannik suliat kalaallit kulturiannik oqaasiinillu eqqarsaatiginninnani suliaasut taamaannerallu kalaallit angjoqqaat paatsoorneqarnerannik taakkualu pigiliutiinnakkanik isumaqarfigineqarnerannik kinguneqarsinnaasut, VIVE-p nalunaarusiamini 2023-meersumi allappoq.
Kalaallit angajoqqaat meeraasa allamut inissinneqaratarsinnaanerannik Danmarkimi kommunit angajoqqaat piginnaasaannik nalileeriaasii (FKU) aamma isornartorsiorneqarput. Nalileeriaatsit taakkua nunani killerneersut kulturiannut ileqquinullu naleqqussaagaanerat isornartorsiorneqarnerinut tunngavilersuutigineqarpoq.
Naalagaaffik ukiuni pingasuni agguarlugit atugassatut 7,8 millionit koruuninik Danmarkimi kalaallit meerartaannik allamut inissiinissamik naliliiniarnermi angajoqqaat kulturiat oqaasiilu eqqarsaatigalugit apersorneqartarnissaannut taamaaliornermullu nutaanik najoqqutassiornissamut illikartitsivoq.
Nalilersueriaatsinik nutaanik ineriartortitsisoqarnissaanik Folketingimi ilaasortat nunatsinneersut marluk, IA-meersup Aaja Chemnitzip aamma Naleqqameersup Aki-Matilda Høegh-Damip, Folketingimi isumaqatigiinniutigineqarnerani piumasarereerallu taamaaliorput.
Angajoqqaanik nalilersueriaaseq ilaqutariinnut kalaallinut Danmarkimi najugalinnut qallunaat atugaat, atorunnaarsinneqarnissaanut qallunaat naalakkersuisui inatsisissamik siunnersuummik saqqummiussisamaartut, qallunaat isumaginninnermut ministeriata Sophie Hæstorp Andersenip januarimi nalunaarutigaa. Taarsiullugu VISO-p ataaneersunik kalaallit oqaasiinik kulturiannillu immikkut ilisimasalinnik sulisoqatigiinnik immikkoortunik, kommunit atuisussanngortinneqassapput.
Suleqatigiit immikkoortuttaaq FKU atorlugu avataanut inissiisarsimanerit suliarineqartarsimasut suli ingerlasut misissuiffigissavaat. Tassa suliat 460-init ikinnerunngitsut.
Inatsisissatut siunnersuut Folketingimi sisamanngornermi taasititsissutigineqarpoq, Maajillu aallaqqaataani atuutilersinneqassaaq.

Allisiguk

Inatsit naammagittaalliuutigisaat maajip aallaqqaataani atuutilerpoq. Tamatuma Danmarkimi ilaqutariinnut kalaallinut isornartorsiorneqartunut FKU-mik (angajoqqaat piginnaaneri pillugit misissuineq) atuinissaat danskit kommunii pinngitsoortissavaa. Taarsiullugu Maanna suliat Den Nationale Videns- og Specialrådgivningsorganisationimit (Danmarkimi nuna tamakkerlugu siunnersuinermik suliaqarfik, aaqq.), (VISO-mit), immikkoortortaqarfimmit immikkut ittumit, kalaallit oqaasiinik kulturiannillu immikkut ilisimasalimmit, suliarineqassapput.

Angajoqqaaqartussaatitaasut

Aammattaaq misissuinerit taakku sumi atorneqarsimanersut paasiniarlugu angerlarsimaffiup avataanut inissiisarnermi sulianik ingerlasunik immikkut ilisimasallit misissuissapput.

Tamannali naammanngilluinnartoq akerliussutsimik takutitsisut isumaqarput. Kalaallit meerartaannik pinngitsaaliissummik meeravissianngortitsisarneq misissorneqartariaqartoq, taakku aamma isumaqarput.

- Meeqqat kukkunikkut inissinneqarsimagunik angajoqqaaminni peroriartorsinnaatitaapput, akerliussutsimik takutitsinermik aaqqissuussisoq Laila Berthelsen oqarpoq.

Taanna Peqatigiiffimmi MAPI-mi siuttuusuuvoq, tassanilu angajoqqaanut kalaallinut angerlarsimaffiup avataanut inissiinernut tunngasuni illersuisuuvoq.

- Alianaraluartumik amerlasuutigut angajoqqaatut piginnaasanik kukkusumik allaatiginnittarnerit takusarpavut, Laila Berthelsen oqarpoq.

Suliami paasissutissat pigineqanngimmata KNR-ip tamanna uppernarsarsinnaasimanngilaa.

Uagut taamaaliunngikkutta kikkut taamaaliussappat?

Johannemut Ulrik Olsenimullu, Finnip pinngitsaaliissummik meeravissianngortinneqartup angajoqqaavinut, Christiansborgip saavani akerliussutsimik takutitsineq siulliunngilaq.

Johannep allagartaq nammineq sanaani tigummiarpaa. „Danmarkimi kina anaanaasussaatitaava?“ qalipaammik aappaluttumik allassimavoq.

Aamma atuarukPilunnguaq, Johanne aamma Ulrik qitornaminnik arsaagaanikuupput. Angerlarteqqinniarlugilli maanna tamaviaarput

Ernerat ukiut arfinillit matuma siorna inunngormat pinngitsaaliissummik meeravissianngortinneqarsimasoq KNR-ip siornatigut oqaluttuarereerpaa. Aappariit ilaatigut angajoqqaatut piginnaasaminnik misissuiffigineqareersullu tamanna pivoq.

- Annernarpoq. Misigissutsitigut attortinnaqaaq. Kamaqaqaanga, tamannalu avaqqussinnaanngilara, Ulrik Olsen oqarpoq.

Naak angajoqqaat akerliussutsimik takutitsinermi killitsisimagaluarlutik, akerliussutsimik takutitsisoqartariaqartoq Johanne Olsen isumaqarpoq.

- Ernerput ullumikkut takusinnaanngilarput. Oqaaseqanngikkutta akerliunatalu allat taamaaliornavianngillat, Johanne Olsen oqarpoq.

Johannep allagartaq nammineq sanaani tigummiarpaa. „Danmarkimi kina anaanaasussaatitaava?“ qalipaammik aappaluttumik allassimavoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.

Sammisaq: Angajoqqaanik naliliisarneq

Meeqqanik angerlarsimaffiup avataanut inissiisarneq pillugu inatsit nutaaq pillugu akerliussutsimik takutitsisut: - Kamaqaqaanga

ANGAJOQQAAT KALAALLIT MEERARTAASA ALLAMUT INISSINNEQARATARSINNAANERANNIK DANMARKIMI KOMMUNIT NALILEERIAASIISA ISORNARTORSIORNEQARNERAT NAATSUMIK

Angajoqqaaqartussaatitaasut

Uagut taamaaliunngikkutta kikkut taamaaliussappat?

Aamma atuaruk