Meeqqanik angerlarsimaffiup avataanut inissiisarneq pillugu inatsit nutaaq pillugu akerliussutsimik takutitsisut: - Kamaqaqaanga
Ataasinngornermi ualikkut Christiansborg Slotspladsimi inuusaliaq erfalasutsinnik nivinngaassuiffigineqarpoq, nukappiaqqallu qungujulasup assinga naalungiarsuk siniligaq aamma nivingavoq. Assip eqqaani bamsit pingasut ipput.
- Artornaqaaq, Ulrik Olsen qullililluni oqarpoq.
Taanna assimi takuneqarsinnaasoq, nukappiaqqamut Finnimut ukiut arfinillit matuma siorna pinngitsaaliissummik meeravissianngortitaasumut ataataavoq. Meeravissianngortitsineq ataataasup isaani pisussaanngikkaluartoq.
Kalaallit meerartaannik Danmarkimi angerlarsimaffiup avataanut inissiinermut tunngatillugu inatsimmik nutaamik naammaginnginninneq takutinniarlugu, Ulrik Olsen inuit allat 30-t missaanniittut peqatigalugit taanna Folketingip saavaniippoq.
Pinngitsaaliilluni meeravissianngortitsisarneq inatsip nutaap allanngortinnavianngikkaa akerliussutsimik takutitsisut isumaqarput.
Inatsit naammagittaalliuutigisaat maajip aallaqqaataani atuutilerpoq. Tamatuma Danmarkimi ilaqutariinnut kalaallinut isornartorsiorneqartunut FKU-mik (angajoqqaat piginnaaneri pillugit misissuineq) atuinissaat danskit kommunii pinngitsoortissavaa. Taarsiullugu Maanna suliat Den Nationale Videns- og Specialrådgivningsorganisationimit (Danmarkimi nuna tamakkerlugu siunnersuinermik suliaqarfik, aaqq.), (VISO-mit), immikkoortortaqarfimmit immikkut ittumit, kalaallit oqaasiinik kulturiannillu immikkut ilisimasalimmit, suliarineqassapput.
Angajoqqaaqartussaatitaasut
Aammattaaq misissuinerit taakku sumi atorneqarsimanersut paasiniarlugu angerlarsimaffiup avataanut inissiisarnermi sulianik ingerlasunik immikkut ilisimasallit misissuissapput.
Tamannali naammanngilluinnartoq akerliussutsimik takutitsisut isumaqarput. Kalaallit meerartaannik pinngitsaaliissummik meeravissianngortitsisarneq misissorneqartariaqartoq, taakku aamma isumaqarput.
- Meeqqat kukkunikkut inissinneqarsimagunik angajoqqaaminni peroriartorsinnaatitaapput, akerliussutsimik takutitsinermik aaqqissuussisoq Laila Berthelsen oqarpoq.
Taanna Peqatigiiffimmi MAPI-mi siuttuusuuvoq, tassanilu angajoqqaanut kalaallinut angerlarsimaffiup avataanut inissiinernut tunngasuni illersuisuuvoq.
- Alianaraluartumik amerlasuutigut angajoqqaatut piginnaasanik kukkusumik allaatiginnittarnerit takusarpavut, Laila Berthelsen oqarpoq.
Suliami paasissutissat pigineqanngimmata KNR-ip tamanna uppernarsarsinnaasimanngilaa.
Uagut taamaaliunngikkutta kikkut taamaaliussappat?
Johannemut Ulrik Olsenimullu, Finnip pinngitsaaliissummik meeravissianngortinneqartup angajoqqaavinut, Christiansborgip saavani akerliussutsimik takutitsineq siulliunngilaq.
Johannep allagartaq nammineq sanaani tigummiarpaa. „Danmarkimi kina anaanaasussaatitaava?“ qalipaammik aappaluttumik allassimavoq.
Ernerat ukiut arfinillit matuma siorna inunngormat pinngitsaaliissummik meeravissianngortinneqarsimasoq KNR-ip siornatigut oqaluttuarereerpaa. Aappariit ilaatigut angajoqqaatut piginnaasaminnik misissuiffigineqareersullu tamanna pivoq.
- Annernarpoq. Misigissutsitigut attortinnaqaaq. Kamaqaqaanga, tamannalu avaqqussinnaanngilara, Ulrik Olsen oqarpoq.
Naak angajoqqaat akerliussutsimik takutitsinermi killitsisimagaluarlutik, akerliussutsimik takutitsisoqartariaqartoq Johanne Olsen isumaqarpoq.
- Ernerput ullumikkut takusinnaanngilarput. Oqaaseqanngikkutta akerliunatalu allat taamaaliornavianngillat, Johanne Olsen oqarpoq.
Johannep allagartaq nammineq sanaani tigummiarpaa. „Danmarkimi kina anaanaasussaatitaava?“ qalipaammik aappaluttumik allassimavoq.
