Utoqqarmiut Kangerluarsunnguat. Assi: Toqqorsivimmit.Assi: Nukissiorfiit

Maniitsup timaani tatsit marluk nukissiorfissatut ussassaarutaasut

Erngup nukinganik innaallagissiorfiliornissamut periarfissaasut aappaat Amerikamiut aluminiumik aatsitsiviliornissamik suliniuteqartut sivisuumik misissugaat pilersitsiviunngitsooreerpoq.

Nunarput erngup nukinga atorlugu innaallagissiorfissalissuuvoq. Kangerlussuup kujataani, Kangaamiut kangianiittoq Tasersiaq, aamma Nuup Kangerluata qinnguata avannaatungaaniittoq Tarsartuut Tasersuat taakkununnga ilaapput.

Naalakkersuisut nukik tatsinit taakkunannga pinngortoq aningaasarsiutigerusuppaat.

Taamaattumik nukissiutinut avatangiisinullu naalakkersuisup, Kalistat Lundip, pilersitserusuttussarsiorluni Hollandimi ataatsimeersuartunut periarfissat ussassaarutigai.

- Maanakkut taamatut neqeroortitsiniarnitsinni annertunerpaarpaamik nunatsinnut iluaqutaasinnaasumik kingunilimmik aallartitsiniartut taakkuusussaammata nunatsinninngaanniit suleqatiginiarneqartussat, nukissiutinut avatangiisinut naalakkersuisoq, Kalistat Lund oqarpoq.

Naalakkersuisoq: Ukiut qulit ingerlaqqaassapput

Aningaasaleerusuttut aappaagu ukiup naanissaanut neqeroorsinnaassapput. Neqeroortuni pitsaanerpaatut naliligaq 2024-p aallartinnerani toqqarneqassaaq. Nunatsinnut isaatitsissutaanerpaamik imermillu atuilluarnerpaamik neqeroorusiornissaq piumasaqaatit ilagaat.

- Naatsorsuutigaarput una ingerlaannassappat taava ukiut qulit ingerlaneranni tassa nunatsinninngaanniit minguitsumik ikummatissamik tunisassiorsinnaanerput aallartinneqarsinnaassasoq, Kalistat Lund oqarpoq.

Aningaasaliisussat piumasaqaatit sisamat tunngavigalugit toqqarneqassapput:

  • Imermik atuilluiarsinnaanerpaaq
  • Nunatsinnut isaatitsissutaasinnaanerpaaq
  • Suliniut nunatta siunissamut pilersaarutaanut naleqquttoq, inuiaqatigiillu kalaallit ineriartorneranut tapertaasoq.
  • Suliniut siunissaq qaninnerusoq ungasinnerusorlu isigalugit inuiaqatigiinnut attanneqarsinnaasoq, tassani avatangiisit, silap pissusia, aningaasaqarnerlu eqqarsaatigalugit.

Tusarfik: Naalakkersuisut

Suliaqartussatut toqqarneqartoq Namminersorlutik Oqartussat peqatigalugit suliniummik ukiuni marlunni qaammatinilu arfinilinni ineriartortitsissapput.

Ineriartortitsinermi ilaatigut suliniutip avatangiisinut sunniutissai pillugit nalunaarusiortoqassaaq, kommuninut Namminersorlutillu Oqartussanut suleqatigiinnissamik isumaqatigiissusiortoqassaaq. Taakkua ilaatigut naammassineqarsimappata sanaartornermut akuersissut 2026-p naanerani tunniunneqartussatut pilersaarutaavoq.

Inatsisartut ukiakkut siorna ataatsimiinnerminni, sumiiffiit taakkua erngup nukiganik nukiliorfissaqqissutut nalilikkat, aningaasaliisusssarsiorlugillu avammut ussassaarutiginissaat tamarmiullutik akuersissutigaat. Tamannalu malillugu Naalakkersuisut maanna aningaasaliisussarsiornertik aallartippaat.

Alcoa

Tatsip aappaani, Tasersiami, aatsaat erngup nukissiorfiliorusuttoqalinngilaq.

Amerikamiut suliffeqarfiutaat Alcoa, aluminiumik Maniitsumi ukiut 15-it qulillu matuma siornatigut aatsitiviliorniarluni suliniuteqaraluarpoq, taannali 2015-mi augstimili uninngavoq. Taakkua Tasersiami erngup nukinganik nukissiornissartik aamma pilersaarutiginikuugaluarpaat.

- Ukiut 2008 – 2015 ingerlanerini aluminiup akia 47 %-inik appariarsimavoq, maannakkullu niueqatigiinneq eqqarsaatigalugu aluminiumik aatsitsiviliornissaq erngullu nukinganik nukissiorfiliornissat ukiuni aggersuni qanoq pisussaaneri neriunarfigineqarsinnaanngitsutut oqaatigineqarput,

Inuussutissarsiornermut, suliffeqarnermut niuernermullu taamani naalakkersuusoq, Vittus Qujaukitsoq, taamani oqarpoq.

Tassalu suliniut taamanerniit suli nikeriaqqingilaq.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl