Pinngitsaaliilluni atoqateqarnerup inerteqqutaaneranut malittarisassat erseqqinnerulissasut
Pinngitsaaliineq pinngitsaaliineruvoq - apeqqutaanngilaq kimut qanorlu naapertuilluanngitsuliortoqarnera.
Kalaallit Nunaannut Pinerluttulerinermi inatsisip apriilip aallaqqaataanni ukioq manna atuutilertussamik tunngaviusumik allannguutissaasa ilaat tassunga tunngavoq.
Inatsisartut allannguutissatut 2016-imi kissaatigisaat kingornatigullu Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiveqarnermi siunnersuisooqatigiit innersuussutaannik malitseqartoq folketingimi sisamanngornermi akuerineqarpoq.
Tamanna Danmarkimi 2009-mi 2013-imilu danskit pinerluttulerinermi eqqartuussinermilu inatsimmik assigiinngitsutigut sukaterinerata kingornatigut pivoq.
Meeqqanut kinguaassiutitigut naapertuutinngitsuliornermut malittarisassat erseqqinnerulissasut
Aalajangiineq angajoqqaat meeqqallu akornanni kinguaassiutitigut pinerliinermut malittarisassat erseqqarinnerulernissaannik kinguneqarpoq.
Statens Institut for Folkesundimit 2014-imi naatsorsuineq naapertorlugu nunatsinni meeqqat inuusuttullu 18-iliineqanngitsut pingasuugaangata ataaseq kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasarpoq.
AAMMA ATUARUK Aapparisamik malunnaarsaarluni atoqateqarneq pineqaatissiissutaasalissasoq
Ilaqutariinni meeqqanut kinguaassiutitigut naapertuutinngitsuliornerit pillugit eqqartuussiviit inatsisinut marlunnut ullumikkut immikkoortitsisarput:
Inatsit ataaseq meerarsianut meeravissianullu kinguaassiutitigut naapertuutinngitsuliornermut tunngavoq, inatsisillu aappaa angajoqqaat meeraviinut kinguaassiutitigut naapertuutinngitsuliortarnermut tunngalluni. Taakku inatsimmi ataatsimi assigiilissapput.
- Meeqqanut inersimasunullu kinguaassiutitigut pinerliinerit kalaallit inuiaqatigiit akornanni akuersaarneqanngitsoq sukaterinernit (...) sakkortoorujussuarmik politikkikkut takussutissiipput, folketingimut ilaasortaq, Aaja Chemnitz Larsen (IA) siunnersuutip folketingimi siullermeerneqarnera oqarpoq.
Aammattaaq naak meeravissitartaaq 18-inik ukioqalereeraluartoq atoqatiginissaa pinerlunnerussaaq kiisalu angajoqqaat angajoqqaavisa aamma ernutaviit ernutarsiallu 15-ileereersimasut akornanni kinguaassiutitigut atoqatigiittoqaqqusaanani.
Pinngitsaaliilluni atoqateqarnerit pillugit malittarisassat assigiit
Pinngitsaaliilluni atoqateqarnermut malittarisassat allannguutissap annertuup aapparaa. Katisimasut akornanni atoqatigiinnissamut allatigulluunniit kinguaassiutinut tunngasumik pinngitsaaliinerit inatsit ‘akiuuteriarsinnaanngitsumik atoqateqarneq’ malillugu ullumikkut pineqaatissiissuteqarfiusarpoq.
Tamanna siunissami inatsimmi ataatsimiilissaaq, tassa pinngitsaaliilluni atornerluineq katisimalluni katisimananiluunniit pigaluarunik pinngitsaaliinerit assigiittut, inatsisissatut siunnersuummi allassimavoq.
AAMMA ATUARUK Meeqqanut inuusuttunullu katsorsaavik pisariaqartinneqarpoq
- Kinguaassiutitigut naapertuilluanngitsuliornerit inunnut ataasiakkaanut, ilaqutariinnut inuiaqatigiinnullu annertuumik kingunerluttarput. Tamanna tamatta akisussaaffigaarput - oqartussaaneq, kommuni inuiaqatigiilluunniit apeqqutaanngillat, Aleqa Hammond (NQ) inatsisissatut siunnersuutip Folketingimi siullermeerneqarnerani oqarpoq.
Inatsit nutaaq assigiinngitsutigut sukateriffiuvoq matumani meeqqanik ukiukitsunik pornoliat pillugit malittarisassat ilaatigut sukaterneqarput.
Inatsisissatut siunnersuut danskisut allassimasoq tamaat uani atuarsinnaavat.
