Maliina Abelsenip politikki qimappaa
- Politikki ukiorpaaluit qimaqqanikuuara. AWG-imi pisortanngorama politikki qimassoraara, ukiullu pingasut sinnerlugit politikkikkut isummersornikuunanga. AWG politikkukkut arlaannaannulluunniit attuumassuteqannginnera takutinnissaa uannut pingaartuusimavoq, pisortanngoramalu tunuarpunga, Inuit Ataqatigiit naalakkersuisuutitaqarnerata nalaani isumaginninnermut aningaasaqarnermullu naalakkersusisuusimasoq Maliina Abelsen KNR-imut oqarpoq.
Taanna AWG-ip kingorna pinngitsoorani politikkimut uterniarluni Sermitsiap nittartagaanut juunimi 2013-imi oqaatigigaluarpaa.
- Taamani pissutsit allarluinnaapput. Inatsisartunit sulinngiffeqarpunga, sulinngiffeqarnermalu kingorna uternissara isumaqatigiissutigigaluarparput, piffissarli sivikitsup iluani paasivara taamaattoqarnavianngitsoq. Pissutsit allanngorput; qinersisoqarpoq, tassanilu nalunarunnaarpoq politikki qimakkiga, Maliina Abelsen oqarpoq.
2013-imi qinersisoqarmat 1300-ngajannit taanna taaguunneqarpoq.
Aamma atuaruk Maliina Abelsen Air Greenlandimi tuniniaanermut pisortanngorpoq
Inuit Ataqatigiit ullumikkut illuatungiliuttuunerat Maliina Abelsenip politikkimit tunuarneranut peqqutaanngitsoq taanna nassuiaavoq. Siumut isigivoq politikkikkullu kikkunnulluunniit attaveqannginnerarpoq.
- Naamik, illuatungiliuttuunerput pingaaruteqanngilaq. AWG-imut pisortanngorama aamma illuatungiliuttuuvugut. Taamanikkumit sorpassuarnik pisoqarnikuuvoq, siumullu isigaanga. Politikkikkut sumullunniit attuumassuteqanngittutut imminut isigivunga, Maliina Abelsen oqarpoq.
Inuit Ataqatigiikkunnulli suli ilaasortaanerluni oqaatigiumanngilaa.
- AWG-imut pisortanngorama siulersuisunit tunuarpunga. Nammineq inuttut politikkikkut isummakka nammineerlunga pigisinnaatitaasoraakka, taammaattumik suli ilaasortaanerlunga oqaatigisariaqanngittutut isigaara, Maliina Abelsen oqarpoq.
