Paasisaq: Kviksølvi sermersuamit kuuttoq taamarsuaq annertutiginngitsoq
Ilisimatusartut sermersuaq pillugu 2021-mi allaaserisaat nunatsinni nunanilu allani isumakululersitsivoq. Sermersuarmiimmi kuuttut kviksølveqarnerujussui arajutsineqarsimasoq allaaserineqarpoq.
Kviksølvi 42 tonsit tikillugit annertutigisoq Kitaani kangerlunnut ukiut tamaasa kuuttartoq nunarsuarmilu aniatitsinerup 10 procentip missarigaa ilisimatusartut allaaseraat.
Kviksølveqarnerujussuup innuttaasunut pinngortitamullu kingunerisinnaasai aarlerinartut pillugit Danmarkimi nunatsinnilu tusagassiorfiit allaaserisaqaqattaarput.
Isumakuluummertoqartariaqarsimanngikaluartorli maanna paasineqarpoq.
Allaaserisaq uissuummissutaasoq ilisimasassarsiortut allat tupigusuutigaat, paasisallu ilumoornersut misissorniarlugit ilisimatusartut Danmarkimi nunatsinnilu nunap qanoq issusianik misissuisarfimmeersut, tassa De Nationale Geologiske Undersøgelser for Danmark og Grønlandimeersut (GEUS) aamma Aarhus Universitetimeersut (AU) sumiiffiinni misissuiffiusimasuni sermersuarmit kuuit misissorniarlugit aalajangerput.
- Misissuinermit paasisat 2021-mi saqqummiunneqarmata sermersuarmit kuuit taama kviksølveqartigisinnaaneri tupigusuutigeqalugulu qulareqaarput. Paasisat nalunaarsorneqarsimasut kuunni mingutsinneqartorujussuarnisuulli ipput, Kalaallit Nunaannilu taamarsuaq kviksølveqartiginissaa ilimananngilluinnarpoq, GEUS-imi ilisimatusartuuneq Christian Nyrop Alders nassuiaavoq.
Sermersuarmiillu kuuttunit misissuinerit nutaat allarlunnarmik inerneqarput.
- Kalaallit Nunaata kitaani sermersuarmit kuuttuni kviksølveqassuseq uuttorsinnaavarput. Ilimagereerparpullu, nunarsuarmimi erngit tamangajammik misissorneqarsinnaapput. Misissuinitsinnili naammattuukkagut sumiiffinni mingutsinneqanngitsuniittunut assingupput. Allaaserineqartumiillu 100-riaammiit 1000-eriaammut kviksølvitakinnerutigisut paasivarput, taanna oqarpoq.
Aarlerinartoqanngitsoq
Misissukkanimi nutaani tamani imeq 1 liiterimut 1 nanogrammimik kviksølvitaqartartoq paasineqarpoq. Annilaanngatissaanngitsorlu Christian Nyrop Albers nassuiaavoq.
- 1 nanogrammi tassaavoq 1 grammip milliardterarterutaa. Assersuutigalugu sukku ataaseq 1 grammip missaaniippoq, sukkulu ataaseq tuusintinut aatsaat agguaraanni 1 nanogramminngussaaq. Taannalu imermut 1 liiterimut akuliunneqassaaq, taamaammat misissuinermi nassaarineqartut annikitsuaraararsuupput.
Taamaammallu aarleqqutissaanngitsoq ilisimatusartoq erseqqissaavoq.
- Kitaani kviksølveqarnerujussuanik oqarneq ilumuunngilaq aarlerinartoqanngilluinnarporlu. Imaanngilaq kviksølveqanngivissoq, nunarsuarmimi tamani peqarpoq. Tassanngaannarli aarlerinartoqartitsileraluarneq uagut misissukkatsinni takusinnaanngilarput, taanna oqarpoq.
Kukkusoqarsimassasoq
Kviksølvi misissuinermi siullermi sooq taamarsuaq annertutigisimanersoq Christian Nyrop Albersip allallu misissuinermi nutaani ilisimatusaqataasut nassuiarsinnaanngilaat. Kukkusoqarsimassagunartorli naliliipput.
- Imermik taama annikitsigisumik misissuiniarnermi misissukkat mingutsertoorneqariaannaasarput. Taamaammat misissugassat misissorneqannginnerini arlaatigut kviksølvilerneqarsimanissaat eqqoriarparput. Isumaliuutaavorli, Christian Nyrop Albers oqarpoq.
Sermersuarmiimmi kuuttunit misissukkat siulliit taama kviksølvitaqartigisimasuuppata ullumi suli takuneqarsinnaassagaluarpoq, ilisimatusartuuneq inerniliivoq.
- Misissukkat inerneri assigiinngingaarmata 2018-mi taama kviksølveqartigisimanissaa takorlooruminaatsipparput, 2021-mimi 2022-milu taama nassaassaqanngilaq. Taamaammat kukkusoqarsimassagunaannaavoq.
