Kulturimik suliaqartut EPI-mut isornartorsiuisut: “Kattuffik imminuinnaq isumagisoq”

- Kattuffik taama ingerlanerlutsigisoq tunuliaqutaaffigisinnaanngilarput.

Kalaallit Atuakkiortut peqatigiiffianni siulittaasoq, Juaaka Lyberth oqarpoq.

Kalaallit Atuakkiortut Juaakap kulturimik eqqumiitsuliornermillu suliaqartunut peqatigiiffiit kattuffimmik taasaa EPI ukiorpaalunni “ingerlanerliuleraluttuinnarsimavoq” ikiorniartarsimagaluarpaa. KA-lli siulersuisuisa tamanna naammalersoq ukiumit nutaamit aalajangerpaa.

- KA-p siulersuisui nalunaarput EPI-mut tunuliaqutsiisinnaajunnaarlutik kattuffik taama ingerlanerliortigisoq tunuliaqutaaffigisinnaanagu, taanna oqarpoq.

Aalajangerneq tamanna Juaaka Lyberthip EPI-mi pissutsit sammiveqanngingaatsiarlutik siulersuisuisa qullersaanni taarseraattoqangaatsiarnerata kingorna pivoq. Kalaallit Atuakkiortut tamatuma kingorna KNR-imut ilaatigut ima allapput:

- EPI ajoraluartumik ”imminuinnaq isumagaluni kattuffinngorsimavoq”, siulersuisunut ilaasortat allaat suleqatigiissinnaajunnaarlutik. Taamaammat EPI ukiuni arlalinni nalinginnaasumik ingerlasimanngilaq.

Kattuffiup pappiaqqat amigaatigai

EPI (Eqqumiitsuliornikkut Pinngorartitsisut Ingerlatsisullu) 2010-mi pilersinneqarpoq, taannalu nunatsinni eqqumiitsuliortut pinngorartitsisullu kattuffigalugu. Tassani nipilersornermik festivalertitsisartut Arctic Sounds, Film.gl aamma nipilersortartut kattuffiat Nunatsinni Nipilersortartut ilaatigut ilaasortaapput.

Juaaka Lyberthip oqarnera naapertorlugu EPI ‘kulturikkut siunnersuinermik kattuffiusussaagaluarluni’ piviusoq allaavoq.

Kattuffik 2022-mut naatsorsuutinik tunniussaqarsimanngilaq, 2024-mullu suli missingersuusiorsimanani. Tamanna Juaaka Lyberthip oqaatigaa:

- Novembarimi 23-mi ataatsimeersuartoqarpoq, tassanilu piumasarineqarpoq ukioq naatinnagu naatsorsuutit suliarineqassasut aammalu immikkut ittumik ataatsimeersuartoqassasoq 23 naatinnagu. Kisianni januarimi tamakkua suli pisimanngillat, taanna oqarpoq.

EPI Naalakkersuisunit aamma Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Timersornermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit aqunneqartumit Kalaallit Eqqumiitsuliortut aningaasaateqarfianit aningaatigut taperneqartarpoq.

Taamaammat naatsorsuutinik iluarsaassimasunik tunniussaqarnissaat piumasaqaataavoq. Tassanilu aningaasaliissutit sumut atorneqarsimaneri aamma allassimasussaallutik.

- Paasissagut naapertorlugit 2022-mi naatsorsuutit suliarineqarsimanngillat taamaattumillu kukkunersiuisoq naalagaaffimmit akuerineqarsimasoq kukkunersiuilluni atsiorsimasartussaavoq, taamaattumillu kukkunersiuisoqarsimanani. EPI ukiumut aningaasarpassuarnik tapiiffigineqartarpoq. (…) Taamaattumik tamakku tunngavigalugit pisussaaffiit naatsorsuutit ukiut tamaasa naammassineqarnissaat kattuffiup naammassisinnaanngippagit taanna ajorluinnartutut isumaqarfigaarput, Juaaka Lyberth oqarpoq.

Tukattoq

Tamanna tukanneruleraluttuinnarsimavoq, tamannalu Eqqumiitsuliartut peqatigiiffiata KIMIK-ip ilisarisinnaavaa.

- Allaffeqarfiinik atorsinnaasugut aamma naatsorsuutinik aningaasaqarnermik allanillu ikiuisinnaallutik neqeroorfigaatigut. Kisianni – namminneq naatsorsuutinik tunniussinissaq isumagisinnaanngikkunikku taamaaliorsinnaanngillat, KIMIK-ip siulittaasua, Kristine Kreutzmann oqarpoq.

Taakku ukiorpassuarni kattuffimmi ilaasortaasimanngillat, Kristine Kreutzmannili siorna novembarimi kingullermik ataatsimeersuartoqarnerani nakkutilliisutut peqataavoq.

- Kattuffimmi pissutsit maannakkutut itsillugit ilaasortaassanngilagut, taanna KNR-ip Nuummi eqqumiitsuliornermik atuarfimmut pulaarmani oqarpoq.

Siulittaasup isornartorsiuineq ajuusaarutigaa

EPI-mi ataatsimeersuartoqarnerani siulittaasuugallarsimasoq, Hans Jukku Noahsen siulittaasutut qinerneqarpoq. Taassuma KA-p nalunaaruteqarnera ajuusaarutigaa.

- Taamattumik paasisinnaallugillu uggoraakka Atuakkiortut Kattuffiat taamatut qisuariaateqarsimanerat, taanna KNR-imut oqarpoq.

Isornartorsiuinerlu pillugu ima oqarluni:

- Uanga una oqaaseqarfigisinnaanngilara, ukiut siuliini allamik siulittaasoqarnerup nalaani siulittaasup aniinnarnerata kingorna suna tamarmi tukattumik aallaleraluartoq. Tassa taanna pineqarsoraara. Ingerlatsinikkut taavalu siulersorneqarnikkut patajaatsumik ingerlasimanngilaq, kisianni massakkut sulinerput aallartippoq, aamma tunaartaqarluta ingerlalluarnissarput naatsorsorsuutigaarput ukiuni tulliuttuni.

Aningaasaqarnermullu naatsorsuutillu amigaataanerannut tunngatillugu kukkunersiuisorisimasartik unissimasoq suliffeqarfimmiillu allamit pisiarineqarsimasoq tamannalu kinguaattuungaatsiarnermut pissutaasoq oqaatigaa.

- Massakkullu nutaamik allamik oqaatigilluaannarlugu Plussikkut suleqatigaagut taakkulu ajunngitsumik massakkut aningaasaqarnikkut patajaatsumik ingerlatsipput, taanna naggasiivoq.

KA-p siulittaasuata, Juaaka Lyberthip oqarnera naapertorlugu EPI-p kulturikkut suleqartunut tunngasut maannakkumut suliarisimasaminnit annertunerusumik politikkikkut samminerusariaqarpai. Nunatta isiginnaartitsisarfianik, nipilersornermik ilinniarfimmik, eqqumiitsuliornermik ilinniarfinnik, filmiliornermik ilinniarfinnik ineriartortitsinerit. Juaaka Lyberth siunnersuutissarpassuaqarpoq.

- Eqqarsaatit kivillugit qummut, uani samani naatsorsuutit naammassineqarsimaneri naammassineqarsimannginneriluunniit piinnarunnaarlugit eqqarsaatit siunissaq, takorluukkat anginerusut politikkikkut oqallisigisassat sammineqarnerusariaqarput, taanna oqarpoq.