Kisitsisit nutaat takornariaqarnerup iluani siuariartornermik takutitsisut
Naatsorsueqqissaartarfiup ukiormanna januaarimit septembarip tungaanut takornariaqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissaatai naapertorlugit, timmisartunut ilaasut 6,9 procentinik amerleriarsimapput umiarsuarnullu takornariartaatinut ilaasut 11,5 procentinik amerleriarsimallutik.
Nunatta, Islandip Danmarkillu akornanni aasaq ukiallu annersaani angallattut timmisartunut ilaasunik ulikkaartunut ilaasarsimapput. Allaat oktobarip qaammataani timmisartunut ulikkaarussaasoqartarsimavoq. Tamannalu nunarsuarmit tamarmit Nunatsinnut takornariartut amerleriarujussuarsimanerannik pissuteqarpoq.
Timmisartoqarfinni angalasunik nalunaarsuinikkut Nunatsinnut takornariartartut amerlassussaat kisitsisitalerneqarsinnaanngorpoq. Kisitsisit nutaat aamma takutippaat juulimit septembarimut timmisartunut ilaasut 52,7 procentii nunanit allaninngaanneersuusut, angalasullu Danmarkimi Nunatsinnilu najugaqartut 13,5 procentinik ikileriarsimallutik.
AAMMA ATUARUK Nittartakkakkut takornarissat pilerilersinneqassapput
Kisitsisillu nutaat Visit Greenlandimit nuannaarutigineqarput;
- Mittarfeqarfinnik Naatsorsueqqissaartarfimmillu suleqateqarnerput iluarisupilussuuaarput, takornariammi qassiunersut aammalu suminngaanneersuunersut siullerpaamik kisitsisinngorlugu takusinnaaleratsigu. Nunatsinni takornariaqarneq niuerfimmik ataasiinnarmik tunngaveqarsimavoq, maannali pingaartumik Tysklandimit, Amerikap avannaanit Europallu kitaanit soqutiginninneq annertooq takusinnaalerparput. Ukiormanna qaammatini siullerni qulingiluani Nunatsinnut angalasut tamarmiusut 39 procentiisa Nunatta Danmarkillu avataaneersuuneri aamma nutaajuvoq, Visit Greenlandimi siunnersortaaneq Mads Lumholt taama oqarpoq.
2015-imi qaammatini siullerni qulingiluani Nunatsinnut timmisartorlutik angalasut 62.575-iusimapput, nunarsuarmilu aningaasaqarnikkut ilungersunartorsiorneq sioqqullugu ukiut angallaffiunerpaasimasut, tassalu 2007-imit 2010-mut, nalleqqatigaat. Aamma umiarsuarnik takornariartaatinut tunngatillugu 11,5 procentinik siuariartoqarsimavoq. Umiarsuarnut takornariartaatinut tunngatillugu 2010-miilli aatsaat taama siuariartoqatigivoq ineriartornerullu pitsaanerusumut saakkiartulernissaanut neriuuteqalersitsilluni.
AAMMA ATUARUK Takornariat nunatsinnut tikittut ukiormanna amerlapput
- Umiarsuarnut takornariartaatinut tunngatillugu siuariartoqarnera ilaatigut umiarsuaatileqatigiit paasisassarsiorluni angalatitsisartut soqutiginninnerulersimanerannik aammalu ukiormanna silarlunnera sikoqarpallaarneralu pissutigalugu angalanissanik taamaatitsiinnarnerit ikinnerusimanerannik pissuteqarpoq. Akitsuutinik appaanerup, ukiuni aggersuni ilaasut amerleriarnerannik kinguneqartussatut naatsorsuutigisatta sunniutaa takussallugu suli siusippallaarpoq, Visit Greenlandimi pisortap tullia ,Anders la Cour Vahl, taama oqarpoq.
Nunatta avataani najugallit 2015-imi qaammatini siullerni qulingiluani 46.000-it missaanniissimapput, taakkunanngalu 26.000-it missaat Nunatta Danmarkillu avataanersuusimapput.
- Nunatsinni takornariartitsinermut tunngatillugu kisitsisinik tatiginartunik siullerpaamik peqalerpugut, aamma nunani tamalaaneersut taama amerleriarsimatiginerat nuannaarutissaavoq. Kisitsisit kusanartut Nunatta saqqumilaaraluttuinnarneranik, minnerunngitsumillu najukkami takornariartitsisartut, timmisartuutileqatigiiffiit nunanilu tamalaani angalatitsiviit nioqqutinik pilerinartunik tuniniaallutillu neqerooruteqartarnerisa kinguneraat, Anders la Cour taama naggasiivoq.
