Erik Jensen aatsitassat pillugit: Qinnuteqaammik suli tigusaqanngilagut
Aatsitassanut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq aatsitassanik Kuannersuarneersunik Kinamut nioqquteqarnissamik isumaqatigiissuteqartoqarnermut ernumavallaanngilaq.
Kinamiummi ingerlatseqatigiiffiat Hua Sheng piiaanissamut qinnuteqaammik suli tunniussaqanngilaq, avammullu nioqquteqarnissamut Naalakkersuisunit akuerineqarnissaq aamma suliarineqarsimanngilaq.
AAMMA ATUARUK Kinamut niuerneq pillugu isumaqatigiissuteqarnermi malittarisassat malinneqassapput
- Suliaq tassunga killeqqajanngilaq. Qinnuteqaammillu suli tigusaqarsimatinnata oqaatigiuminaappoq qanoq isikkoqarnissaa.
Assersuutigalugu VSB-mik VVM-imillu nassuiaatit suli naammassineqanngillat, aamma tusarniaasoqartussaavoq kingornalu suliniutigineqartoq tamaat oqallisigineqartussaassalluni.
AAMMA ATUARUK Kinamiut Kuannersuarnit pisiortornissaat IA-p ernumanartoqartikkaa
Danmarkip Nunani tamalaani pissutsinik misissuisoqarfiani ilisimatusartut pisortaat, Yang Jiang, naapertorlugu Greenland Mineralsip Kinamiullu ingerlatseqatigiiffiata Hua Shengip suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarnerat Kuannersuarni suliniutigineqartup piviusunngortinneqarnissaata qanillineranik ersersitsivoq.
Kina saffiugassanik qaqutigoortunik nunarsuarmi pisiortortut annersaraat, taakkulu oqarasuaatinik angallattakkanik, isiginnaarutinik qarasaasiaaqqanillu tunisassiornermut atoneqarnerusarput. Aatsitassat immikkoortiternissaanut teknologiip tungaatigut Kina aamma siuttuuvoq.
