Naalakkersuisooqatigiit: Kalaallit Nunaat Naalagaaffiit Peqatigiinni immikkut sinniisoqassaaq
Naalakkersuisooqatigiit nunat tamalaat akornanni suleqataasinnaanissamut periarfissatik annertusarusuppaat. Siumut, Atassut, Nunatta Qitornai aamma Partii Naleraq Naalakkersuisooqqatigiit isumaqatigiissutaanni allapput:
- Naalakkersuisooqatigiit kissaatigaat Nunarput Avannaarsuani pingaaruteqartumik inissisimalluarnini patsisigalugu nunarsuarmioqatigiit ineriartoqatigiinneranni sunniuteqarnerulissasoq. Taamaattumik Naalakkersuisooqatigiit kissaatigaat Nunarput nammineq FN-imi sinniisoqalissasoq.
Naalagaaffiit Peqatigiinni ilaasortanngorneq
Naalagaaffiit Peqatigiinni immikkut sinniisoqalerniaraanni naalakkersuisuisa qinnuteqaataat FN-imi sinniisaasa tigusimasussaavaat. Nuna qinnuteqannginnermini FN-ip piumasaqaataanut naleqquttussaavoq.
FN-ip sillimaniarnermut sinniisaanni nunat ilaasortat 15-usunit 9-t akuersisimaqqaartariaqarput. Tassani aaliangersimasumik ilaasortat – Frankrig, Kina, Rusland, Storbritannien aamma USA – qinnuteqaat akuereqqaartussaavaat.
Sillimaniarnermut sinniisut akuersissappata qinnuteqaat FN-ip ataatsimeersuarneranut ingerlateqqinneqassaaq tassani nunat 193-usuni pingajoraarterutit marluk akuersisimassallutik.
Ullumikkut Kalaallit Nunaat FN-imi Danmark aqqutigalugu sinniisoqarpoq, Kalaallillu FN-ip ataani nunap inoqqaavisut nalunaarsorneqarnikuullutik.
FN-imi maleruagassaatnaapertorlugit sillimaniarnermut sinniisunit ataatsimmersuarnermilu nunat 193-init akuerinaqarsimasut, nunat eqqissinermut angertut tamarmik tikilluaqqusapput
Nunani allani sinniisoqarnerit annertusarlugit
Nunat tamalaat akornanni Kalaallit Nunaat akuunerulissasoq Naalakkersuisooqatigiit isumaqarput. Assersuutigalugu Kalaallit Nunaat EU-llu akornanni suleqatigiinneq annertusarneqassaaq, Kalaallit Nunaat EU-mut ilaasortannginngikkaluarluni.
Suleqatigiiffioreersunilu nunani Namminersorlutik Oqartussat sinniisoqarfinnik pilersitsinikkut annertusaassaaq.
-Tamanna isumaqarpoq siunissami minnerpaamik nunani sanilitsinni nunanilu niuernikkut, inuussutissarsiornikkut ilinniartitaanikkut il.il. suleqatigisatsinni nunarput aallartitaqarfeqassasoq, isumaqatigiissummi allaqqavoq.
USA-mut toqqaannartumik isumaqatiginninniartarneq
Naalakkersuisooqatigiit nunanut allanut sillimaniarnermullu oqartussaanertik annertsarusuppaat pingaartumik USA-mut tunngatillugu, Pituffik:
- Amerikkarmiut nunatsinni sakkutooqarfeqarnerat pillugu nunatta toqqaannartumik USA-mut isumaqatigiissuteqartalernissaa naalakkersuisooqatigiit anguniarpaat, isumaqatigiissummi allassimavoq.
Sakkutooqarfimmi sullissinissamut isumaqatigiissut amerikarmiut suliffeqarfiutaannut atsiorneqarmalli Pituffik oqallisaangaatsiarsimavoq. Taassuma kinguneraa 2015-imi sullissinermut isumaqatigiissutip imarisassaanik nutaamik piumasaqaatitalimmik sanasussanik suligasuartussanik Danmark Kalaallillu Nunaat pilersitsimmata.
Naalagaaffeqatigiillu siunnersuutaat maannamut USA-mit itigartinneqartarsimavoq.
Atsiortut nutaat kinunerisaanik Naalakkeruisooqatigiilertarsimasut arlallit Danmarkip USA-llu akornanni isumaqatigiissutip allanngornissaa siunnersuutigisarsimavaat, tamannalu Thorning-imit Løkke-millu itigartinneqartarsimavoq.
Danmarkip Kalaallit Nunaannut tuppallersaatigalugu ukioq manna sakkutooqarfikunik torersaanerit akilerniarlugit neriorsuisimapput, arlallillu minillugit soorlu Camp Century.
Naalakkersuisut isumaqatigiissutaanni allaqqavoq:
- Nunatsinni sakkutooqarfiusimasuni avatangiisit pinngortitallu akisussaaffiup inissinneqarnissaa qulakkeerniarlugu naalakkersuisooqatigiit suliniuteqassapput.
Isumaqatigiissumi allaqqavortaaq Kalaallit Nunaat namminiilivikkuni NATO-mi imikkut aamma sinniisoqassasoq.
