Kalaallit Danmarkimiittut peqataalersinniarneqarnerinut suliniutit pitsanngorsarneqarlik

Danmarkimi kalaallit peqatigiiffii arlallit Folketingimi ilaasortanngorumaartussanut taama kissaateqarput.

Tamannalu politikkikkut arlalinnik suliniuteqarfigineqaraluartoq, Danmarkimut nuunneq aporfiusinnaasut amerlasuut arlalinnut ajornartorsiutaasarput - tamannalu allanngortinneqartariaqartoq oqaatigineqarpoq.

Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaanni qullersaagallartoq, Puk Draiby, folketingimi ilaasortanngorumaartussanut ataatsimik kissaateqarpoq:

- Kalaallit Danmarkimiittut inuiaqatigiinnut pitsaanerusumik peqataalersinniarnissaat qulakkeerniarlugu Folketingimi tamatuma immikkut sammineqarnissaa kissaatigigaluarpara. Uagullu tungitsinnit soorunami ilaqutariit meeqqallu pineruagut, kalaallilli Danmarkimi inissaqartinnissaat pikkoriffigineqarnerusariaqarsoraara.

 

Periusissiaq atorneqartoq naammanngilaq

Kalaallit Danmarkimiittut peqataalersinniarneqarnerinut suliniutit qangali oqallisaapput. Danskit naalakkersuisuisa illoqarfiit anginerit tallimat 2013-imi peqquaat kalaallit inooqataaniarnikkut ajornartorsiutillit pitsaanerusumik ikiorserneqartarnissaat qulakkeeqqullugu. Tamannalu Kalaallinut Ikiortarialinnut Periusissiaq aqqutigalugu pivoq.

Taannalu siunertarineqartoq malillugu ingerlavoq, Puk Draiby isumaqarpoq - taannaannarli naammanngilaq:

- Illoqarfiit tallimat peqataatinneqarput. Danmarkimi sumiiffinni allani aamma kalaaleqarpoq, misilittakkallu pitsaasut qanoq-iliorluta siammarterniassavagut?

Aammattaaq kalaallinut ingerlalluartunut Danmarkimut nuunneq ilungersunarsinnaasoq, kalaallit peqatigiiffiisa kattuffiata Inuit siulittaasuata Bitha Methelmannip oqaatigaa.

 

Neqeroorutit pitsaanerusut

- Danmarkimi kalaaleqarpoq nooqqammersunik, taakkulu Danmarkimi sullissiviit assigiinngitsut pillugit ilitsersorneqarnissaminnik pisariaqartitsipput. Kalaallit Nunaannit Danmarkimut nooqqammernermi assigiinngitsorpassuit nalornisigineqarsinnaasarput.

Kalaallillu danskisut innuttaassuseqarnertik pissutigalugu peqataalersitsiniarnermut neqeroorutinik pissarsisinnaannginnerat - soorlu assersuutigalugit danskit oqaasinik ilinniarnissamik - nunasisut allat pisinnaasaannik, aamma ajornartorsiutaavoq.

Taamaammat peqatigiiffiit isumaqarput qinigaajumaartussat pingaarnertut suliassarisariaqaraat kalaallinut Danmarkimiittunut peqataalersitsiniarnermut immikkut ittunik neqerooruteqarnissaa qulakkeerniassallugu - Peqatigiiffik Naalagaaffeqatigiinnermi siulittaasoq, Nauja Lynge ima oqarpoq.

- Kalaallit Danmarkimiittut pitsaanerusunik atugassaqartinneqartariaqarnerat qularutissaanngilaq. Periarfissaasinnaasut ilaat tassaavoq immikkut arlaatigut isigineqalernissaq, kalaallit Danmarkimi tusaaniarneqarsinnaasunngorlugit. Tamanna siunissaq eqqarsaatigalugu pingaaruteqartupilussuartut isigaara.

Kalaallit Illuutaat Folketingip Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaanit qaammat kingulleq 4 millionit koruuninik aningaasaliiffigineqarput, aningaasallu taakku peqataalersitsiniarnermut suliniutinut ukiuni aggersuni atorneqassapput. Aningaasalli taakku aamma kalaallit peqatigiiffiinut atuutsinneqartariaqaraluartut, kalaallit peqatigiiffiisa kattuffiata Inuit siulittaasua isumaqarpoq.

Kalaallinut Ikiortarialinnut Periusissiaq ukiup naanerata tungaanut ingerlanneqassaaq. Tamatuma kingorna Danmarkimi kommunit nammineerlutik aalajangissavaat ingerlateqqissanerlugu, assersuutigalugu kalaallinut nunasisunut nuunnermi immikkut ittumik ilitsersuisoqarnissaanik neqerooruteqartassanerlutik.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat