Japanimi atomimik nukiliorfissuaq radioaktivimik Manerassuarmut aniatitsisoq

Japanimi atomimik nukiliorfissuaq ajutoornikoq, Fukushima, isornartorsiorneqartareeraluarluni qinngornermik ulorianartumik radioaktivimik aniatitsivoq.
Japanimi siuttut ukiut marluk matuma siorna erngup taamaannera akuersissutigaat, tamanna Kinami aalisartut isornartorsiortarsimagaluarpaat aalisakkammi pisatik toqunartumik akoqalersimanissaat ernumagigamikku. Assi © : AFP/Ritzau Scanpix
Allattoq Ritzau
aggustip 24-at 2023 08:47
Nutserisoq Karline Platou

Japanimi atomimik nukiliorfissuup aserornerata kingorna immami manerassuarmi Fukushimap nalaani imaq qinngornernik ulorianartumik radio aktivimik akoqalersimavoq.

Japanimi 2011-mi nunap sajunneratigut atomimik nukiliorfissuaq aserorpoq, kingornalu imeq qinngornernik ulorianartumik radio aktivimik akoqarpallaalersimavoq.

Sulilu qinngornernik ulorianartumik radio aktivimik imeq akoqartoq oqaatigineqartaannarpoq.

Tusarfiillu oqaluttuarput, imeq katillugu 1 million tonsi sinneqartoq imarpimmut manerassuarmut aniatinneqartartoq

Kinami Korea Kujallermilu siuttut tamanna pillugu ullaaq manna oqaaseqarsimasut tusagassiorfiit allaaseraat.

Korea kujalliup ministeriunera Han Duck-Soo oqarsimavoq aalisakkat tamatuma nalaani tassa Fukushimap nalaani pisat eqqussorneqarunnaarallarneqartariaqartut.

Taassumalu taama oqarnera Kinap nunanut allanut ministeriata isumaqatigaa oqarluni imermik ulorianartumik imaanut aniatitsiinnarneq akisussaaffeqannginnerujussuusoq imminissarsiorneruallaarujussuartorlu.

Japanimi siuttut ukiut marluk matuma siorna erngup taamaannera akuersissutigaat, tamanna Kinami aalisartut isornartorsiortarsimagaluarpaat aalisakkammi pisatik toqunartumik akoqalersimanissaat ernumagigamikku.