Aaja Chemnitzip oqarnera ilumuunngilaq: Issittumi Sakkutooqarfik tatisimaneqanngilaq
- Issittumi Sakkutooqarfik takornariarpassuarnit akuttunngitsumik qimagussorneqartariaqartartunit tatisimaneqarpoq.
Taama Aaja Chemnitz, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketingimi ilaasortaq, tusagassiorfinnut nalunaarummi marlunngornermi nassiunneqartumi oqarpoq. KNR-imi apersorneqarami ilanngullugu oqaatigaa Issittumi Sakkutooqarfiup suliassarpassuani allat kinguartittariaqartarai takornariartaassuarni takornarianik ajornartorsiortunik nuna tamaat annaassiniartariaqartarnini pissutigalugu.
Taamaattoqanngilarli.
Takornariartaassuarnit takornarianik ukioq manna qimagussuinerit siornamut sanilliullugit amerlanerugaluartut Issittumi Sakkutooqarfiup suliassani suli suliarivai maannamullu isumalluutinik atortutigullu amigaateqartoqarsimanani.
Qimagussuinerit tallimat
Allakkatigut akissut imannak nipeqarpoq:
- Nakorsiussassat tallimat qimagunneqartut isumalluutitsinnik tatisisimanerarlugit oqarsinnaanngilagut, Poul Primdahl, Issittumi Sakkutooqarfiup pisortaata tullia oqarpoq.
Nassuerutigaali suliassaq tamanna inituujusoq.
Umiarsuit takornariartaatit 628-t maannamut nunatsinni umiarsualivinnut aqqusaarsimapput. Ilai tuusintinik arlaqartunik takornarianik ilaasoqarlutik. Issittumi Sakkutooqarfimmit takornariartaassuarnit inuit tallimat ukioq manna maajimit maannamut qimagussortariaqarsimavai. Siorna umiarsuarnit takornariartaatinit inuk ataaseq Issittumi Sakkutooqarfimmit qimagunneqarsimavoq.
Amerliartornerat ingerlaannassappat tamanna ernumanassasoq pisortap tullia isumaqarpoq. Kisianni oqarpoq:
- Massakkoqqissaaq sulisut tatisimaneqarnerat immikkoortortaqarfigulluunniit malinnaasinnaannginnerat misiginngilarput.
Issittumi Sakkutooqarfimmit eqqumaffigineqarpoq takornariartaatinit takornariat pillugit suliassat isumalluutitigut sunniuteqarsinnaanerat, tamannalu pinartumik suliassat allat isumaginissaannut sunniuteqarsinnaalluni.
Imaappoq, Issittumi Sakkutooqarfiup isumagisinnaasai killeqarput tamannali suli tikinneqanngilaq.
