Illersornissamut ministeri: Issittumi illersornissaq qajannaannerulissaaq – inuiaqatigiittaaq ikiuunneritigut

Issittup sakkutooqarfiata umiarsui alapernaarsuutit Thetisitut ittut nungullarsimasuusut sisamat pingasunik nutaanik taarserneqassapput.

Issittumi illersornissaq pillugu isumaqatigiissut 2033-p tungaanut atuuttussami pingaarnertut allaqqasut, qallunaat naalakkersuisui tassa filketingimi ilaasortat amerlanerussuteqartut aamma naalagaaffinngornissamut nunanullu allanut naalakkersuisup Vivian Motzfeldt (S) ataasinngornermi Københavnimi saqqummiuppaat.

Sakkutuunut imarsiortunut umiarsuarnik nutaanik naalakkersuisut, Savalimmiuni naalakkersuisut qallunaallu naalakkersuisui upernaamut isumaqatiginninniaqissapput.

Umiarsuillu nutaat qangali pisiarineqareersimasussaagaluartut illersornissamut ministerip Troels Lund Poulsenip (V) arlaleriarluni oqaatigisareersimagaluarpaa. Maannali peqalertussanngulerpoq.

- Umiarsuit issittumi alapernaarsuutini pingasuusuni siulleq, ukioq 2030 angugutsigu atulereersimanissaa tamatumalu kingorna tullii marluk aamma atulernissaat neriuutigaara, taanna KNR-imut oqarpoq.

Umiarsuit alapernaarsuutit maanna atorneqartut sisamaasut taartissaannik pingasunik siullermik inniminniisoqareeraluartoq suli siumukarneruvoq. Umiarsuimmi nutaat taakkua “piginnaasaqarneroqisut”, isumaqatigiissummi allaqqavoq.

- Tassa taamaalilluta nalunaaquttap akunneri amerlanerusuni ingerlaarsinnaalertussaassaagut. Aamma umiarsuit maanna alapernaarsuutaasut sisamat Thetisitut ittuusut ukiut 40-ngajannik pisoqaassuseqartut nutaanik taarserpata illersornissakkut inissisimalluarnerulissaagut, illersornissamut ministeri oqarpoq.

Taava imaappa, umiarsuit nutaat tamarmik avalatsinneqareerpata, Kalaallit nunaata imartaani ajunaartoqarataassagaluarpat sakkutuut umiarsuanik ullut unnuallu arlallit apuunnissaanut utaqqisariaarutissasugut?

- Kalaallit Nunaata imartaani eqqaanilu qajannaallisaanerulissaagut. Kalaallit Nunaammi isorartoorujussuuvoq, taamaattumik kalaallit nunaata ilaanut x tiimini anngussinnaanissarput isumaqatigiissummi qulakkeerneqassasoq neriorsuutigineqarsinnaanngilaq, Troels Lund Poulsen KNR-imut taama oqarpoq.

Inuiaqatigiit alaatsinaaqataassasut

Illersornissaqarfilli kisiartaalluni alaatsinaattuunavianngilaq.

Inuiaqatigiit nunami, imaani silaannarmilu nalinginnaanngitsumik misigisaqassagaluarunik pisortanut ullumikkuminngaanniit nalunaarutiginninninerusassasut isumaqatigiissummi aamma allaqqavoq.

- Kalaallit naalakkersuisuilu inuianni qajannaallisaanerunissaq pillugu, ilaatigut inuiannut kalaallinut tunngatillugu upalungaarsimanermik aamma isumaqatigiissutiliornikuuvugut.

Assersuutigalugu Kalaallit Nunaata Alapernaatsuinut ilaasortanngortussanik amerlanerusunik kissaateqartoqarpoq. Ilaasortat tassaapput innuttaasut nalinginnaanngitsumik navianarsinnaasumilluunniit pisoqartillugu, Issittumi Sakkutooqarfiup nakkutilliivianut Nuummiittumut oqarasuaatikkut app-ikkulluunniit nalunaarutiginnissinnaasut.

Issittumi Sakkutooqarfimmi "Grønland Rangers"-imik atserlugu suliaqarfimmik pilersitsoqarnissaa misissorneqarasuassaaq. Tamanna Canadami pingaartumik nunani avinngarusimanerusuni, namminneq kajumissutsiminnik nunagisaminnik illersuisunik upalungaarsimasunik Canadian Rangers assigalugu ingerlanneqassaaq.

Kalaallit Nunaannimi sakkutuujusussaanermik piumasaqaateqartoqanngilaq, aaqqiagiinnginnerni sorsunnermilu peqataanissaq sungiusimasarinngilaat. Tamanna suliaqarfimmut tassunga akerliunngila?

- Kalaallit Nunaanni sakkutuulersornissap eqqunneqarnissaa isumaqatigiissummi anguniarneqanngilaq. Inuiannik qajannaallisaanerunissaq eqqarsaatigalugu piginnaasatsinnik ineriartortitsinissaq anguniarneqarpoq, Troels Lund Poulsen oqarpoq.

Oqaaseq “inuiannik qajannaallisaanerunissaq” pillugu sunarpiaq pineraa aperigatsinni akivoq:

- Sumiiffimmi pisoqariataartoqarsimatillugu alaatsinaalluarnerulernissaq aamma pilissammat. Pitsaanerusumik pissutsit pisullu qanoq issusiannik nakkutiginninnertut taallugu pisariaqartitsinerput oqaatigisariaqarparput.

Kangerlussuaq sakkutooqarnikkut pingaaruteqarsinnaasoq

Kalaallit Nunaanni alapernaarsuineq qaammataasanik, nunami radarinik droninillu ungasianiit aquttakkanik pilersorneqarnerulernissaa isumaqatigiissummi aamma allaqqavoq.

Illersornissaqarfik droninik ungasianiit aquttakkanik katillugit sisamanik peqassaaq. Taakkulu isumaqatigiissummi allaqqasut malillugit kiffartuussinissamut tigooraasuullutik “ilaanniinnakkut” Kangerlussuarmiitinneqassapput.

Troels Lund Poulsenip KNR-imut piviusumik oqaatigisinnaanngilaa “ilaanniinnakkut” qanoq akulikitsiginersoq. Kisianni atlantikoq qulaallugu timmisartuussisarnerit Nuummut nuunneqarnerisa kingorna nunaqarfiup inuerukkiartorneranik misigisaqartuusunut, Illersornissaqarfik siunissami suliffissaqartitsisinnaalersinnaassaoq.

Illersornissaqarfiup Kangerlussuarmi sakkutooqarfiup attartornera aningaasatigut isumaqatigiissut sivitsornikuuaa. Qallunaat naalakkersuisuisa naalakkersuisullu Kangerlussuarmi Illersornissaqarfik periarfissarisinnaasai allat suuneersut, aasami sulinngiffeqarneq pitinnagu isumaqatigiissapput.

- Tamatumanittaaq kalaallit naalakkersuisuininngaanniit Kangerlussuup tamatumalu eqqaani siunissami erseqqissumik qanoq ikiorserneqarsinnaaneranut tunngasumik kissaateqartut nalunngilara. Tassungalu oqaloqatiginninnissannut aaqqiissuteqarniarnissamullu piareersimalluinnarpunga, Troels Lund Poulsen oqarpoq.

Atlantikup Avannaani Issittumilu Illersornissaqarfiup suliassai pillugit isumaqatigiissut aamma alla 2025-mi aasaanerani feeriarfeqannginnerani pissaaq.