Inuueqataa kunngikkormiullu tiitoqatiginerat - Kalaallit eqqaamasalikkersaarput

Dronning Margrethe kunngissarlu Frederik nunatsinnut qanimut atassuteqarput. Taakku tamarmik nunarput arlaleriarlutik tikeraarnikuuaat, tikeraartarnerannut innuttaasut akornanni nuannersunik attortinnartunillu misigisaqarfiusarput. Misigisat ilaat uani atuakkit.
Dronning Margrethep Nuuk 2021-mi tikeraarpaa. Assi © : Malik Brøns / KNR
januaarip 14-at 2024 09:00

Dronning Margrethe sapaat januaarip 14-iat tunuassaaq, kunngissarlu Frederik kunnginngussalluni.

Tassunga atatillugu KNR-imi atuartartugut kunngikkormiunik naapitsisimagunik eqqaamasalikkersaaqquagut.

Uani kalaallit kunngikkormiunut qanillivissimasut oqaluttuaat arlallit atuarsinnaavatit.

Inuueqataa

Juaannannguaq J. Jensenimit KNR-imut nassiunneqartoq:

Dronning inuueqatigigakku meeraallungalu tusartuarakku tanngassimaarutigingaartarlugulu inuueqatiginera. Aammami suut tamarmik taamani matoqqasarunaramik.

Tallimat missaani ukioqarlunga Sisimiunut tikipput. Pissangangaarlungalu kalaallisoorlunga ataataga ammukaqatigaara, arpaannaq inortoratsigu talinnera niuneralu, orsersortarfiup nalaa pisullutik nalleraallu naapippagut inuppaalussuillu niuffiornikut. Nuannaarujussuarlunga aalaterivara, qissiminngilaangaluunniit iluamik saneqqutiinnarlunga aalateriutigaluni ingerlavoq. Pakatsingaarama ataatannut oqarpunga: dronninngilluunniit ilisarinngilaanga 😩 

Aanakkukka blok 6-imiikkamik qummut ingerlanerput eqqaamanngilara- sunaaffa pisullutik Knud Rasmussen Højskoleliartut. Aanakkunnut iserama qiallunga unnerluppunga Dronning ilisarisimanngikkaanga, aanama serningalunga oqaluppoq: dronninngersuarluunniimmi sianeeqaaq inuueqatiniluunniit ilisarinngilaa.

Ilisarisalernangalu tunualerpoq. Suli inuueqatiginera tanngassimaarutigisarpara.

Kunngissaq qilernerusaqanngitsoq

Kommune Kujallermi borgmesteriusimasoq Kiista P. Isaksenimit KNR-imut nassiunneqartoq:

Kunngissaq. 3.marts 2019 Torontomi nereqatigalugu sanileraara. Nunatsinnut inuinullu asanninnera qularutissaangitsumik misigaara. 

Inuppalaaqaaq. Slipseqarusussimanngimmat neriffissatsinnut isereerluta angutitagut slipsillit slipsitik tamarmik aamma peerpaat. 

Nerinerup nalaani eqqartorneqarsinnaasut suugaluartulluuniit eqqartorpagut. Meeqqagut perortut.Silaannaap allanngoriartornera. Ulloq taanna assut issikkami aamma. Kalaallit nerisassataat. 

Immitsinnullu illaatigilaarluta ukioqqortusiartoratta qanittumut isigisagut allanngoriartormata qanittorsiuteqartariaqalersimanerput. (Menukort atuarniarsarigatsigu, illartarluta)

Sullissilluarnissaa qularutissaanngilaq.

Assi © : Privat

Kunngikkormiut tikeraarnerat

Mami O. Skadep KNR-ip nutaarsiassaqartitsiviata Facebookimi qupperneranut allagaa:

2011-minngikkuni 2012-mi Dronning uinilu Siorapalummut tikinnialermata ataatakkunnut iserusussimagamik nerisassanillu assigiinngitsunik misiliillutik, taamani ikiuutaalluta ulapinnikuuvugut angajukka nukaralu. Sivittajaamik isersimapput, ataataga taakkulu oqaloqatigiillutik, taamani misigivunga isersimaqatigineranni assut inuppalaartut ittoornanngitsullu, (taamaalillunga qeratasutut misiginngilanga) aamma oqaramik inuppalaartumik isersimarusullutik pineqarusullutillu. Aatittarluarlutik ataqatigiissaarisuminniit uatseertarlutik anerusugatik aallarnissaminnut ca 1/2 t kinguaattoorlutik anipput. Imaallaat tiitoqatigivakka, assiutigigaluarpakka sumiinnerpat.

Kunngissaq Frederik Qaanaamiimmat avannaarsuatigut qimusserniarluni inigisaa eqqiartarnikuuara erruissullugillu marloriarlunga, aamma Siorapalummi ataatakkunnut isertarnikuuvoq qimussimik tikikkaangami, taamanikkut anaanagalu ikiorniartarpaatigut, imertartoqqaarluta nilassioqaarluta (iluliaminermik ukiukkut) imeqaratta, iluliaminermik eqqussuisunga ikiortarnikuuaanga ataasiarani. Aallarusuppallaaranilu aallaqqittarluni. Usi aamma Qaanaamiimmat qiteqatigisarnikuullutigu. Nuliassiartaarami takutikkiartoramiuk tulluusimaarsuarnikuuvoq assut. Tikimmata erinarsoqatigiinnut ilaagama appikkatta qullipilermat qiallunilu, pilluarnera takusinnaallugu aamma puigugassaanngilaq.

Taamaammat nipaatsumik tulluusimaartarpunga ataqqinartorsuit qanimut inoqatiginikuugakkit, inuppalaassusai ataqqinninneri asanninnerilu malugalugit.

Kunngissap sangiannera

Minik Serano Frederiksenip KNR-ip nutaarsiassaqartitsiviata Facebookimi qupperneranut allagaa:

Kunngikkilerivallaaqimmata.. ilissi kunngissamit sangiaffigitinnikuuisi?🤣

Uanga☝️ siornaakinni Nanortalimmut tikeraarmata biilinik chauføriigama, taava sunaaffa prinsesse mary uannut ilaalerseq. Ikimmat assut uannut pittaagami uangaqakuloloorluni oqaliipiaanavillinga... Sivitsinngitseq kunngissap biilit atigakka unitseriarligit prinsesse mary allanut nuutsillugu🤣 immaqa arsaarnialeqigakku annilaangaseq😂

Umiami aqagulunneq

Gudrun Madsenip KNR-ip nutaarsiassaqartitsiviata Facebookimi qupperneranut allagaa:

Dronninng kunngissarlu Qasigiannguaniimmata umiamik anguartaasimanarpoq qanimullu takullarlugit.

Tassaluaasiit kammalaatima sioqqullugu qatseriumammata naamik naaggaarpoq inortuingajallunga tuborgvejimiit kalaallisoorlunga innakajaakkut ammut arpakkama  nuilaqutikka sipitallattarniarlugillu.

Anguartaaqatikkalu tulleriilluta inissikkatta aamma merianngusorsuanngorama tassalu niullutik aggilillartut  saninni Leap kakkissarfini tunniummagu taamaallaalliuna kakkissarfimmut pinngittuusaarlunga meriarama.

Kuujorunni aani kanngunaqqeqanngilaq angaavataana aqarluarsimagunaraa.

Tassalu kunngikkormiut tikinnerini misigisara ukiua eqqaamanngilara.

Oqaluttuassannik nassitsigut

Aamma illit kunngikkormiunut atatillugu eqqamasannik oqaluttuassaqarpit, taamaappat oqaluttuassannik news@knr.gl-imut nassitsigut. Oqaluttuarisat ilanngutassiami allami saqqummerseriataarsinnaavarput.