Inuit Sila puisit amii ilungersuutigiartorlugit Strasbourgilialersoq

Paasisitsiniaaneq Inuit Sila EU-mi politikerinut saaffiginnippoq.

EU-mi politikerit atorfillillu marlunngorpat puisit amiinik sanaanik atikkersorsinnaalissapput aammalu Nunatsinni Canadamilu puisinniariaatsit pillugit nassuiaanneqassallutik.

Taama paasititsiniaaneq Inuit Silap pilersaarusiaraa, Strassbourgimilu inatsisartut ataatsimiittarfiata silataani ingerlanneqarumaartoq, aqutsisoq Rasmus Holm oqarpoq.

- 20-30-ulluta erinarsortassaagut, nerisisassanik sassaallerluta puisillu amiinik tunisassianik saqqummiissaagut paasitsiniaallutalu. Neriuutigaarpullu politikerit ilaat anillakkumaarput pissutsillu piviusut pillugit paasisaqalaarlutik.

Naggueqatigiit Inuit pineqannginnissaannik aalajangerneq pillugu EU'p sukateriniarnera akerlilersorniarlugu Inuit Sila sorsuuteqarpoq.

Sukaterisoqassappat kalaallit canadamiullu ameerniutaat maannamut naleqqiullugu suli annikinnerusumik nunanut EU-mut ilaasortanut tunineqartalissapput.

Nammineq ornigunnissaq pingaaruteqarpoq, EU-mi politikerit sukateriniarnerup kingunissaanik paasitissagaanni, Rasmus Holm oqarpoq.

- Politikkikkut assorsuaq maannamut suliniuteqartoqarsimavoq. Uagut tamanut paasititsiniaaniarpugut. Eqqaamasariaqarparput europamiorpassuit Nunarput sumiinnersorluunniit ilisimanngimmassuk. Taavalu politikererpassuit suliamut ilisimasaqaratik. Taamaattumik nunat assigiinngitsut akornanni tusagassiuutini sammineqarutta saneqqunneqarsinnaanngitsumik oqallisigineqalissaaq.

Aammattaaq kalaaleq Canadami najugalik Aaju Peter Inuit piginnaatitaaffii pillugit Strassbourgimi sorsoqataavoq.

EU-mi ataatsimiititaliap IMCO'p juuni aallartilaarpat aalajangissavaa EU-Kommissionimut inassutigissanerlugu puisit amiisa EU-mut eqqunneqartarnerannut aalajangersakkat sukaterneqarnissaat inassutigissanerlugu.