Qaqutigoorluinnartoq: Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Insituttip inatsisitigut ataataqanngitsut tamaviaarutigaat

Inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit suliaq Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Insituttip suliarileruttorpaa, danskillu naalagaaffiat aggeqquneqarsimavoq. Instituttip oqaluttuarisaanerani taama ukkataqartarnera qaqutigoortuuvoq.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

aggustip 23-at 2023 14:31

Nutserisoq Sussi Jensen

Inatsisitigut ataataqanngitsut nunatsinneersut 26-it danskit naalagaaffiat qaammatit arfineq-marluk matuma siorna eqqartuutitinniarlugu aggeqqoreeraallu Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Insituttip suliaq ingerlatilerpaat.

Inuit taakku 26-it eqqartuussissuserisunit Ehmer Pramming Advokaterinit sullinneqartut katillugit 3.250.000 koruuninik naalagaaffimmit taarsiivigineqarnissamik piumasaqarput.

Taakkua isumaqarput danskit naalagaaffiat inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisimasut. Taarsiivigineqarnissaminnut piumasaqaataat maajimi itigartinneqarpoq.

Maannali Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Insituttip suliaq taperserpaa.

Institutti isumaqarput “ajorluinnartumik” inuit pisinnaatitaaffiinik innarliisoqarsimasoq. Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Instituttip inatsiseqarnermut immikkoortortaqarfiani pisortaq, Marya Akhtar, KNR-imut taama oqarpoq.

- Isumaqarpugut danskit naalagaaffiata innarliisimanertik nassuerutigissagaat, innarliinerillu pineqartut paasillugit. Maanna ukiorpassuanngortuni innarlerneqarsimasut taarsiivigisariaqarpaat, Marya Akhtar oqarpoq.

Inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit suliaq

- Nunatsinni inatsit malillugu meeqqat nunatta kitaani 1963-p siorna nunattalu sinnerani 1974-p siorna uersakkat ataataminnik ilisimanninnissamut, kingornussinissamut imaluunnit ataatami naggataannik naggateqarnissamut pisinnaatitaaffeqanngillat.

- Børne- og Socialministeriet-miit 2016-mi nalunaarusiami erserpoq piffissami 1911-miit 1974-imut Kalaallit Nunaanni inatsisitigut ataataqanngitsut inuit 8000 missaanniittut.

- Nalunaarusiaq taanna naapertorlugu 2016-imi inatsisitigut ataataqanngistut 5000 missaanniipput.

- Katuffik Ataata inatsisitigut atataqanngitsunut 2010-mi pilersineqarpoq.

- 2014-imi inatsisitigut allannguineqarpoq imaalerlugu inatsisitigut ataataqanngitsut periarfissillugit ataatassarsiuisinnaalersillugit ataataminnillu kingornussisunngortissinnaalerlugit, kingornussassat agguaanneqareeersimanngippata.

- Inatsimmik allannguisoqartinnagu taamanikkut Naalakkersuisut aamma Grønlandsudvalgip kissaatigaat inatsisitigut ataataqanngitsut kingornussisussaanngitsut aningaasatigut taarsiiffigineqassasut. Taamani danskit naalakkersuisuinit itigartitsissutigineqarpoq.

- Aningaasaqarnermut 2019-imut inatsimmi inatsisitigut ataataqanngitsunut suliniutinut atugassat koruunit 4,7 milliuunit immikoortinneqarput 2019-2023-mut paasissutissiinermut suliniutinut, katsorsarneqarnissamut suliniutinut aamma inatsisitigut siunnersorneqarnermut atugassat.

- Inatsisitigut ataataqanngitsut danskit naalagaaffiannit utoqqatserfigineqarlutillu taarsiivigineqarusuttut qaammammi matumani siusinnerusukkut saqqummiunneqarpoq. Taakku Mads Pramming eqqartuussissuserisorat.

Paasissutissarsiffik: Folketinget, Børne- og Socialministeriet, KNR.gl

Allisiguk

Nunatsinni 1974 sioqqullugu uersakkat ataatassarsiorsinnaatitaanngillat. Uersakkat ataataminnik ilisimanninnissamut imaluunniit kingornussinissamut pisinnaatitaaffeqannginnerannik tamanna isumaqarpoq. Inatsisiliorneq danskit naalagaaffiata taamanikkut akisussaaffigaa. Uersakkallu pineqartut inatsisitigut ataataqanngitsutut kingornatigut ilisimaneqalersimapput.

Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Insituttip Københavnimiittup suliap eqqartuussivilersuunneqarnerani suliami nutaanik tunngavilersuisinnaanngitsutut illuatungitulli tapersersuisutut peqataassaaq.

Københavnimi eqqartuussiviup suliap qaqugu ingerlanneqarnissaa akuereqqammerpaa.

Suliami nutaanik tunngavilersuisinnaanngitsutut illuatungitulli tapersersuisutut peqataanissaat ima isumaqarpoq instituttip inatsisitigut ataataqanngitsut piumasaqaataannut isumaqataasinnaasut.

Eqqartuussivinni sulianut qaqutikkut aatsaat akuleruttartoq

Instituttip ukiuni 36-ini oqaluttuarisaanerani ikittoriaannarluni sulianut tapersiinikuusimavoq.

Instituttimmi danskit naalakkersuisui nunatsinnilu Naalakkersuisut aamma Inatsisartut siunnersortarpai.

- Innarliisimanernulli atatillugu aaqqiiviginngitsoqarnera takugaangatsigu suliap eqqartuussivilersuunneqarnerani suliami nutaanik tunngavilersuisinnaanngitsutut illuatungitulli tapersersuisutut peqataassalluta aalajangertarpugut, eqqartuussiviit inuit pisinnaatitaaffiinik innarliisarnermut tunngatillugu toqqammaveqarluartunik ilisimatinneqarnerussammata, Marya Akhtar oqarpoq.

Aamma atuaruk Inatsisitigut ataataqanngitsut itigartitsinermut akissuteqartut: - Inuttut pisinnaaatitaaffiit unioqqutinneqarsimasut naalagaaffimmut akuereqquarput

Inatsisitigut ataataqanngitsut oqarnerat naapertorlugu ilaqutariittut inuunerat innarlerneqarsimapput.

Inuillu Pisinnaatitaaffii pillugit Insitutti aperigaanni inuit pisinnaatitaaffiinik innarliisimanerit arlaqarput.

- Inatsisitigut ataataqanngitsut kingornussisussaatitaanerannut, ataatami naggataannik naggateqarsinnaanerannut, ataatartik pillugu paasissutissanik pissarsisinnaanerannut, attaveqarsinnaanerannullu pisinnaatitaaffiiajagaasimapput. Pissutsillu taakkua tamarmik inuit pisinnaatitaaffiinit illersugaapput, Marya Akhtar oqarpoq.

Isumaqangaatsiartoq

Inatsisitigut ataataqanngitsut 26-it sinnerlugit oqaaseqartartup, Klaus Frederiksenip, Instituttip suliamut akulerunnera nuannaarutigaa.

Ingammik Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Insitutti naalagaaffimmi instituttiunera eqqaassagaanni.

- Nikanarsaataasumik assigiinngisitaanitsinnik aamma immikkoortinneqarnitsinnik oqaaserisatta eqqortuunerinik minnerunngitsumillu naalagaaffik aggeqqummassuk tapersersorneqarnitsinnik tamanna uppernarsaataavoq, Klaus Frederiksen oqarpoq.

Taassuma piffissami qanittumi suliap inernilerneqarsinnaanissaa neriuutigaa.

Suliaq sumi ingerlanneqassanersoq suli aalajangerneqanngilaq.

Taarsiivigineqarnissamut piumasaqaammut danskit naalagaaffiat itigartitsinerminni suliap pisoqalisimanera tunngaviginerarpaat. Eqqartuussissuserisoq Mads Pramming maajimi KNR-imut taama ilisimatitsivoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.