Inui noorariaannaasut: Mittarfissuit atulerpata Kangerlussuaq matussava?

Nunatta mittarfissuassai 2024-mi atulerpata Kangerlussuup mittarfia nunarsuup sinneranut silaannakkut angallaffittut qitiujunnaassaaq. Kangerlussuarmiut oqaloqatigisatta najukkamik siunissaa aarlerinartippaat.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller, Gaaba Olsen

oktobarip 30-at 2023 07:54

Nutserisoq Hanne Petersen

Per Mikkelsen Kangerlussuarmi Pilersuisup silataani oqaloqatigigatsinni timmisartorpalungaarmat tusaaniarnaqaaq.

Mittarfeqarfimmiippugummi.

Nuummili Ilulissanilu mittarfissuassat 2024-mi ammariarpata, silaannarmi angallannermi nunatsinni mittarfeqarfinni angallaffiunerpaaq, tassa Kangerlussuaq timmisartunik angallaffiuallaarunnaassagunarpoq.

KANGERLUSSUUP SIUNISSAA

Nuuk Ilulissallu 2024-mi mittarfissuaqalissapput. Taamaammat Kangerlussuup siunissaa ernummatigineqangaatsiarpoq.
Kangerlussuup inui 500-t missanniipput. Kangerlussuup mittarfia nunaqarfimmi tassani suliffissaqartitsinermut qitiuvoq.
Mittarfeqarfiit Kangerlussuup mittarfianik piginnittuupput.
Kangerlussuaq sakkutooqarfinngussasoq, politikkikkut 2023-mi apriilimi isumaqatigiissutaavoq. Naalakkersuisut siulittaasuat Múte B. Egede (IA), ineqarnermut attaveqaatersuutinullu naalakkersuisuusimasoq Erik Jensen (S) Danmarkillu illersornissamut ministeria Troels Lund Poulsen (V) isumaqatigiissummik taassuminnga atsiortuupput.
Nunarput Kangerlussuup mittarfianik piginnittuuinnassasoq, isumaqatigiissummi tassani allaqqavoq.
Danmarkip illersornissaqarfia USA-lu Kangerlussuup mittarfianik atuisinnaasassasut, isumaqatigiissummi aamma allaqqavoq.
Mittarfik sakkutuut timmisartorinngisaannut mittarfittut aamma atuutiinnassaaq. Mittarfeqarfiit tamatumani aamma akisussaasuuinnassapput.
Kangerlussuup sakkutooqarfinngornissaata Danmarkip illersornissaq pillugu 2023-mi ukiakkut isumaqatigiissutaanut ilanngunneqarnissaa isumaqatiginninniutigineqaqqissaaq.
Takornariartitsiviup Albatros Arctic Circle Aps-ip akunnittarfik, Kangerlussuaq Hotel, 2023-mi aggustimi pisiaraa. Mittarfeqarfiit Hotel Kangerlussuarmik piginnittuunikuupput. Akunnittarfik taanna 61-inut siniffissaqartitsivoq.

Allisiguk

Kangerlussuarmi najugallit ilaat, Per Mikkelsen, tamatumunnga aamma aarlerivoq. Kangerlussuummi mittarfia suliffissaqartitsilluarlunilu takornariaqarfiummat Kangerlussuarmi inuussutissarsiutini pingaarnerpaavoq.

- Allanngortoqarujussuassaaq. USA tamaani 1991-imi mittarfeqarfeqarunnaarmat pissutsit aamma allanngorujussuarput, Kangerlussuarmi 1989-imili najugalik Per Mikkelsen oqarpoq.

Siunissaa aarlerigigaa

Kangerlussuaq aappagu sakkutooqarfinngussasoq, politikkikkut apriilimi isumaqatigiissutaavoq. Naalakkersuisut siulittaasuat Múte B. Egede (IA), ineqarnermut attaveqaatersuutinullu naalakkersuisuusimasoq Erik Jensen (S) Danmarkillu illersornissamut ministeria Troels Lund Poulsen (V) isumaqatigiissummik taassuminnga atsiortuupput.

Taamaakkaluartoq Kangerlussuup inuisa 500-t missaaniittut ilaat ernumapput. Kangerlussuarmi sakkutooqarfinngorpat sakkutuut timmisartorinngisaannut mittarfittut atuutiinnassasoq isumaqatigiissummi aamma ilaagaluartoq, Kangerlussuup siunissaa aarlerigineqarpoq. Aamma takornarialerisoqaannaassanersoq nalornisigineqarpoq.

- Kangerlussuup siunissaata eqqartorneqartarnera uannut aarlerisitsivoq. Pisarnermisut ingerlajunnaartussaammat, tamaani allamik suliffissarsinissaq ajornakusuussaaq, Morten Boller oqarpoq.

Taanna Air Greenlandimi sulisutut qenertunik sungaartunillu akisuguttunik sulliseqarami mittarfimmi takoriaannaaqaaq.

- Meeraaqatiginikuusama qanigisamalu allamut nuussallutik eqqartorpaat, Kangerlussuarmi ukiuni 24-ssaanik najugalik Morten Boller oqarpoq.

Kangerlussuarmi qanorsuaq pisinnaasut

Kangerlussuup siunissaa aarlerigineraa aperigatsinni ernumanani, nunaqarfiup Kangerlussuup aqutsisuisa siulittaasuat Johan Lange (IA) neriulluarpalulluni oqarpoq.

Takornariartitsiviup Albatros Arctic Circle Aps-ip akunnittarfik Hotel Kangerlussuaq Mittarfeqarfinniit siorna maajimi pisiaraa. Taamaammat takornariaqarneq eqqarsaatigalugu Kangerlussuup siunissaa ernumananngitsoq, Johan Lange isumaqarpoq.

- Takornariaqarneq suli siuariartorpoq. Eqqarsaatigiinnarlugu Albatrossikkut Hotel Kangerlussuaq pisiaraat. Tassa Kangerlussuarmut upperinninneq taama annertutigivoq. Ernumananngilaq, takornariaqarneq eqqarsaatigalugu, ilaquttanilu Kangerlussuarmi ukiuni qulingiluassaanik najugalik Johan Lange oqarpoq.

Aamma atuarukKangerlussuup siunissaanik isumaqatigiissuteqarneq: Sakkutuujunngitsunik timmisartuussinermut suli atorsinnaassaaq

Taassumali Kangerlussuarmioqatimik ilarpaalui ernumammata paasisinnaavai. Kangerlussuummi mittarfiuinnarnissaa politikkikkut angutserneqaraluartoq, Air Greenland mittarfimmik ilumut atuiinnarumaarnersoq nalornisigaa.

- Nalugatsigu sumut massakkut killinnersoq. Nalorninartorsiorpugut, taanna oqarpoq.

Kangerlussuarmioqatimik ilaasa noorarnerat, Johan Langep aamma arajutsisimanngilaa. Taannalu Air Greenlandimi suliffeerutissaguni ilaquttanilu Avannaanut nuussallutik aalajangersimapput.

Taassumali Kangerlussuarmi angerlarsimaffitsik timaanut immamullu tungutsorissumut isikkivigissup ungagaa. Ingammillu puisinik umimmannillu isikkivimminni puttuttoqartarnera nuannaraa.

Arajutsisatut ittoq

Kangerlussuaq aamma uumasorpassuaqarfiummat takornariaqarfiuinnarnissaa pingaartoq, sutorniartarfimmi oqaleqaterput Camilla Olsen isumaqarpoq. Taassuma ilaquttani sutorniartarfimmi unnukkorsioqatigai.

- Kangerlussuaq takornariaqqiffissaqqikkaluaqisoq arajutsisatut ippoq. Nuannersorsuummat, alianaatsuummat uumasorpassuaqarmallu asseqanngilaq. Taamaammat mittarfiujunnaarpat uggornassaqaaq, peqqissaasoq Kangerlussuarmilu ukiut aappassaannik najugalik Camilla Olsen oqarpoq.

Kangerlussuarmi najugallit ilaat, Evald Møller Thybo, sutorniartarfimmi aamma oqaloqatigaarput. Taanna Sisimiuniit Kangerlussuarmut 2007-mi nuuppoq, maannalu takornarialerisuulluni. Kangerlussuup mittarfiuinnarnissaa politikerit qularnaartariaqaraat, taanna isumaqarpoq.

- Kangerlussuaq nutaamik umiarsualivittaassasoq, Namminersorlutik Oqartussat 2017-imi neriorsuutigaat. Nerioqaanga neriorsuutertik eqquutsissagaat. Aamma Kangerlussuup Sisimiullu akornanni 180 kilometeritut isorartutigisumik takornariaqarfissaqqissumik aqqutiliortoqassasoq neriuppunga.

- Aamma nunatsinni sumiiffinni allani biilerluni sermersualiariaannaasoqanngilaq, Evald Møller Thybo oqarpoq.

Kangerlussuup suliffissaqartitsiinnarnani takornariaqarfiuinnarnanilu aammali najugaqarfiunera eqqaamasariaqartoq, Morten Boller isumaqarpoq.

- Kangerlussuarmi najugallit asasaminnik tamaani aamma ilisinikortaqarput. Taamaammat allanngortoqangaarnavianngitsoq nerioqaanga, taanna oqarpoq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.