Innuttaasut peqqissusiannik misissuineq Nuummut annguttoq

Nunatta Danmarkillu suleqatigiissutigalugu innuttaasut peqqissusiannik misissuinerisa angisuut tallimassaraat. Misissuinerlu Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup, Statens Institut for Folkesundhedip kiisalu Steno Diabetes Centerip akornanni suliarineqarpoq.

Misissorneqartut ilaatigut tassaapput pujortartarneq, nerisaqarneq, timimik atuineq, sukkornermik nappaateqalernissamut pissutaasinnaasut, uummatip taqaasigut nappaatit, peroriartornermi atukkat aamma atugarissaarneq.
 
Nuna tamakkerlugu misissuinissarsuarmi pineqartumi inuit 2.800-t missaannik amerlassusillit nalaatsornikkut makitaasut peqataanissaannik neqeroorfigineqarput, aammalu pingaaruteqarluni makitaasimasut amerlanerpaartaasa misissuinermut peqataanissaat.

AAMMA ATUARUK Inuusuttut tarnimikkut peqqissusaat sammineqassaaq

Inooriaaseq tunngavigalugu nappaatit pilersartut annertuumik misissuiffigineqarnerisa saniatigut inuusuttut eqqarsartaatsikkut peqqissusiannik, kiisalu utoqqaat ulluinnarni inuunerminni qanoq atugaqarnerannik misissuineq immikkut sammisaqarfiuvoq.
 
- Neriuutigaarput inuusuttut taakku peqataarusussuseqassasut, tamaalillutik taakku aamma Kalaallit Nunaanni inuusuttut atugaasa qanoq ittuunerannik paasisaqarnissatsinnut tapertaassammata, siunnersortaaneq misissuinermullu akisussaasoq Christina Viskum Lytken Larsen taama oqarpoq.
 
Innuttaasut peqqissusiannik misissuineq maannamut Kujataani nunaqarfinni pingasuni, Narsami, Maniitsumi, Sisimiuni kiisalu Nuummi ingerlanneqareerpoq. Nuummilu misissuinerit aappaat maanna aallartinneqaqqammerpoq, februaarip tallimaanit marsip pingajuata tungaanut ingerlanneqassalluni.

Innuttaasut peqqissusiannik misissuineq Qeqqani Avannaanilu nunaqarfinni tallimani, kiisalu Qasigiannguani, Ilulissani, Upernavimmi, Aasianni aamma Qaqortumi ukiup ingerlanerani ingerlanneqassaaq.

AAMMA ATUARUK Innuttaasut 2.800-t peqqissutsimik misissuinermi peqataassasut