Inatsisartunut marsip ulluisa aqqarnanni qinersilerutta angutit qinigassanngortittut amerlanerungaatsiassapput. Qinigassanngortittunimi angutit arnat amerlassusiisa marloriaataat sinnerlugit amerlanerupput.

Qinigassanngortittut katillugit 213-iupput. Taakkunannga angutit 150-iupput, arnallu qinigassanngortittut 63-iullutik.

Suaassuseq pillugu ilisimatusartoq, Ilisimatusarfimmi emeritus, Mariekathrine Poppel aperigaanni kisitsisit nunatsinni suli naligiissitsisoqannginneranut takussutissiipput.

- Inuiaqatigiit angutinik tunngaveqartumik ingerlavoq. Inuiaqatigiinni angutit pissaaneqarnerupput. Tamanna aqutsisuni aamma aalajangiisartuni anguterpassuusut takuneqarsinnaavoq, arnallu suli ikittunnguullutik. Tamanna maanna qinersinissami aamma takusinnaavarput, taanna oqarpoq.

Inuit Ataqatigiit partiini kisiartaalluni arnartaqarnerulluni Inatsisartunut 2025-mi qinigassanngortitaqarpoq. Muminganillu qinigassanngortittut amerlassusaat misissoraanni partiit Naleraq aamma Qulleq arnanik qinigassanngortittoqannginnerpaallutik. Taakkunani arnat ataatsimut qinigassanngortittut amerlassusiisa tallimararterutigaat.

Kingullermik 2021-mi qinersisoqarnera misissoraanni qinigassanngortittut 28 procentii arnaapput. IA aamma Demokraatit taamani arnartaqarnerpaapput, qinigassanngortitaasalu 40 procentii arnaallutik, Mariekathrine Poppel oqarpoq.

Arnat angerlarsimaffimmi suliassaqarnerusut

Ruttsi Lynge Lennert Inatsisartunut qinigassanngortittuni nutaat ilagaat. Taanna partiimit nutaamit Qullermit qinigassanngortittuni arnat pingasut ilagaat. Taassumalu qinigassanngortittuni arnat angutillu amerlatiginngitsut aamma maluginiarpaa.

Taassuma oqarnera naapertorlugu tamanna arnat angerlarsimaffimmi akisussaaffeqarnerusarnerannik pissuteqarsinnaavoq.

- Arnat angerlarsimaffimmi meeqqanik paarsinermik, meeqqanik meeqqerivimmukaassinermik ulluinnarnilu assingusunik suliaqarnermik suliaqarnerusarput, taanna oqarpoq.

Taassumalu qinigassanngortinnissamut maanna piffissaq ajornakusoornerusutut aamma nalilerpaa.

- Inuunerput amerikamiut præsidentiata (Donald Trumpip aaqq.) nunarput pillugu nalunaaruteqartaarneranik sunnerneqangaatsiarpoq. Ullaakkut iteraangatta qanoq oqaaseqarsimassanersoq eqqarsaatigisarparput, Ruttsi Lynge Lennert oqarpoq, nangillunilu arnat amerlanerusut siunissami qinigassanngortittalernissaat neriuutigalugu oqaatigalugu.

Allanngortoqarnera

Oqaluttuarisaanerput eqqarsaatigigaanni arnat Inatsisartunut ukiut ingerlaneranni qinigassanngortittartut amerlanngillat.

Inatsisartunut qinersinerit siulliit tassa 1979-imi aamma 1983-imi angutit landstingip ataatsimiittarfiani kisimik takussaapput. Arnanimmi politikerinik qinigaasoqanngilaq.

- Qineqqusaarnerit tulliini arnat amerliartuaarsimapput. Taavalu 2002-mi qaffangaatsiarlutik. Tassa 20 procentiminngaanniit 36 procentimut qaffakkamik qinigaasartut.

- Arnat Partiat politikkikkut inuussutissarsiornermilu - arnanik pissaaneqarnerulersitsiniarlutik qinigassanngortitsimmata – partiit allat arnanik amerlanerusunik qinigassanngortitsinissartik isumagaat. Tamannalu Inatsisartuni arnat amerlineqarnissaannik iluatsitsiffiuvoq, MarieKathrine Poppel oqarpoq.

Politikerilli suiaassusaasa agguataarnerat Inatsisartut ataatsimiittarfianni kisimi malugineqanngilaq.

Tamanna inuiaqatigiit sinnerini aamma malugineqarsinnaalluartoq, Mariekathrine Poppel isumaqarpoq.

- Nunatsinni suliffeqarfinni suiaassutsit agguataangaatsiarput, tamanna assigiinngitsunik misilittakkanik, soqutigisanik sunillu tunniussaqarsinnaanermik periarfissiivoq. Tamanna KNR-ip qineqqusaartitsinerani aamma ersarilluarpoq, tassami arnat inuiaqatigiinni atugarissaarneq pillugu misilittagaat ersersinneqarluarpoq, suaassuseq pillugu ilisimatusartoq naliliivoq, nangillunilu:

- Piffissap ingerlanerani arnat suliarisaannik iluatsilluartoqarnikuuvoq, ilaatigullu suliaat appariarfiusarsimallutik. Arnat politikerit assersuutigalugu nakuusertoqartarnera politikkikkut oqallisigineqartinnikuuaat, taamaalillunilu nunatsinni sumiiffinni assigiinngitsuni qimarnguinnik pilersitsisoqarluni.

Arnat qanoq amerlatigisut Inatsisartut ataatsimiittarfianni ukiuni sisamani tulliuttuni takussaajumaarnersut Inatsisartunut marsip aqqarnanni qinersisoqarnerani paasiumaarparput.