Immikkut ilisimasalik: Innuttaasut namminiilivinnissamut taasitinneqarnissaat naammanngilaq
Nunarput qaqugu namminiilivissava? Taanna apeqqut nunatsinni politikerit apeqqutigiuartarpaat. Tamannali pisarnermit maanna pingaartinneqarnerulaarpoq.
Inatsisissatummi siunnersuutit assigiinngitsut marluk namminiilivinnissaq pillugu innuttaasunit taasissutigineqaratarsinnaasut, Inatsisartuni politikerit aqagu oqaluuserissavaat. Taakku inatsisissatut siunnersuutit marluk ukioq manna upernaakkut ataatsimiinnermi ullormi kingullermi oqallisigineqassapput.
Oqaluuserineqartussaq siulleq Siumumeersup Kuno Fenckerip siunnersuutigaa. Taassuma isumalioqatigiissitamik ataatsimiititaliamilluunniit namminersorneq pillugu inatsimmi paragraf 21-ip atuutilersinneqarnissaanut piareersartussamik Naalakkersuisut aappaagu pilersitsinissaat siunnersuutigaa.
Tassani inatsimmi pineqartumi nunatta namminiilivinnginnerani inissereersimasassat allaaserineqarput.
Isumaliutissiissut piareersimalluinnassasoq
Naak Siumut Kuno Fenckerilu namminiivinnissap anguneqarnissaanut tuavisaarigaluartut, politikerit piareersarlutik sulinerminni peqqissaarusseqqissaartariaqarput.
Innuttaasunik taasititsineq naammannavianngitsoq, Ilisimatusarfimmi professori nunarsuarmilu namminersortoqarfiusut pillugit immikkut sammisaqartoq, Maria Ackrén oqarpoq.
- Inatsit tunngaviusussaq pillugu isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutaanik oqallisiginninneq maanna oqallinnermi maqaasivara. Isumaliutissiissut qanoq imaqarpa qanorlu sunniuteqassava. Tamanna Inatsisartuni oqallisigineqanngippallaartoq isumaqarpunga, taanna oqarpoq itisiliillunilu:
- Qanoq iliortoqarniarnera imaluunniit suut oqallisigineqassanersut allanngortinneqassanersulluunniit isumaliuutissiissummi allaqqapput.
Innuttaasummi nassuiaalluaqqaarnagit taasitinneqaannarsinnaanngitsut, Maria Ackrén erseqqissaavoq.
- Paragraf 21 atuutilersinneqassappat innuttaasut tunngaviusumik paasitinneqarsimasut taasitinneqassapput. Innuttaasut taasissutigisartik nalunngittariaqarpaat, taanna oqarpoq.
Siunnersuutit arlaqartut
Innuttaasunilli taasititsinissamut oqalliseqarnissamik Siumut kisimi ukioq manna siunnersuuteqanngilaq. Kuno Fenckerimmi siunnersuutaa Inatsisartuni politikerit oqallisigereerpassuk siunnersuut alla innuttaasunik siusinnerusukkut taasititsinissamik aallaaveqartussaq sammineqassaaq.
Tassa sapinngisamik tuaviornerpaamik.
- Innuttaasut taasitinneqartariaqarput Naalagaaffinngorniarneq ilumut piumaneraat, qanorlu annertutigisumik anguniagassatut inissisimanersoq paasisariaqalerparput, Atassut politikkimi namminiilivilipallannissamut akerliugaluartoq inatsisissatut siunnersuummi taama oqariartuuteqarpoq.
Namminiilivinnissarli oqallisigineqartillugu politikkikkut sammisat allat eqqartorneqalertarnerat, partiip siulittaasuata Aqqalu C. Jerimiassenip siunnersuuteqarnermini tunngavilersuutigaa. Paragraf 21-p atuutilersinneqartariaqarneranik Atassut kissaateqanngikkaluarpoq, namminiilivinnissarli pillugu innuttaasut isumaat paaseqqaartariaqarsoraat.
Taakku inatsisissatut siunnersuutit apriilip naalernerani siullermik oqaluuserineqarput, pingajussaaneerneqarlutillu taasissutigineqannginnerini maanna aappassaanik oqaluuserineqassapput.
Danmarkip isumaqatiginiarneqarnissaa aamma utaqqivoq
Namminiilivinnissamik marlunngorpat oqalliseqarneq qanorluunniit inerneqaraluarpat namminiilivinnissaq ataatsimiititaliornikkut innuttaasunillu taasititsinikkut anguneqassanngilaq.
- Taassuma kingorna Kalaallit Nunaata piumasai kisimik aalajangiisuussanngillat. Danmarkimimi naalakkersuisoqatigiit isumaqatigiinniaqatigineqassapput, taakkulu akornanni sorpassuit inissinneqaqqaassapput, Maria Ackrén oqarpoq.
Issittoq pillugu ilisimasalik aamma Dansk Institut for Internationale Studierimi ilisimatusartuuneq, Ulrik Pram Gad, aamma taamatukanneq oqariartuuteqarpoq.
Namminiilivinniarluni sulinerup ilarujussua Danmarkip nunattalu akornanni isumaqatigiinniarfiussasoq taassuma erseqqissarpaa. Taamaattumillu nunatta anguniagaasa erseqqinnissaat pingaarluinnarpoq:
- Kuno Fenckerip siunnersuutaani allaanngilaq ingiinnarluni qallunaanik isumaqatigiinniaqateqartoqassasoq. Isumaqatigiinniarnermili pitsaasumik periuseqarnissaq apeqqutaalluinnassaaq, Ulrik Pram Gad oqarpoq.
