Ilisimatusartut Tunumi PFAS-imik akoqangaatsiartunik nassaaqqittut

Aarhus Universitetip Ilisimatusarfiullu suleqatigiillutik misissuineranni nutaami Tunumi nannut natsiIllu PFAS-imik akoqangaatsiartut paasineqarput. PFAS-imik mingutsitsineq innuttaasunut ukiuni qulikkaani arlalinni sunniuteqassaaq.

Allattoq Cecilie France Jarsmer

marsip 17-at 2025 07:30

Allaaserisaq ilisimatuussutsikkut atuagassiami, Cell Reports Sustainabilitymi saqqummersinneqartoq naapertorlugu Ittoqqortoormiini innuttaasut nunani tamalaani PFAS-ip inuit timaanni akiuussutissamut qularnaatsuunissaanut killissaritinneqartumit 13-eriaammik annertunerusoq nerisarisaraat paasineqarpoq. Kinguaariit arlallit PFAS-imik sunnerneqaannassapput. Akoorutissaq kissaatigineqanngitsoq 2090-imi aatsaat piuneerutissasoq, atuagassiami allaatigineqarpoq.

Aamma atuarukPFAS pillugu ilisimatusartoq: Paasisavut tupaallaatigaagut

Ilisimatusartut Tunumi PFAS-imik akoqangaatsiartumik aatsaat nassaanngillat. Ittoqqortoormiini innuttaasut ilaasa timaat PFAS-imik akoqangaatsiartut 2023-mi paasineqarpoq, ilisimatusartullu aalajangiisartunut tamanna suaarutiginiarsarigaluarpaat.

Taamani avatangiisinut naalakkersuisuusup, Kalistat Lundip (IA) PFAS-it nunatsinni ajornartorsiutaajunnaarsivinniaraanni, nunarsuarmioqatigiit immikkut ittumik iliuuseqartariaqartut 2023-mi oqaatigaa.

Aaqqiissuteqarnissamut suli sivisungaatsiassasoq

Ilisimatuussutsikkut allaatigisami saqqummersinneqaqqammersumi ilisimatusartut nunarsuarmi peqqinnissamut ulorianartunik atuiunnaaqqusipput. PFAS-imimmi mingutsitsineq aniatitsiffiusumiinneq ajorput. Akoorutissanimmi mingutsitsineq anorimit immallu sarfarneranit issittup immikkoortuinut siaruaattarpoq.

EU-p akoorutissanut suliaqarfiata (ECHA) PFAS-imik inerteqquteqarnissamut suliaq annertooq 2023-mi februaarimili suliarilerpaa, maannali ukiut marluk qaangiuttut inerteqqutip atuutilernissaanut piffissaq suli sivisussarpasippoq.

Aamma atuaruk Ittoqqortoormiini piniartoq Åge: PFAS ernumaginngilara

EU-mik inerteqquteqarniarneq suliffissuaqarnermit akerlilerneqangaatsiarpoq, inerteqquteqarniarnermullu akerliliisut isumaqatissarsiungaatsiarlutik. Siunnersuummut tusarniaanermi 5600-t akissuteqarput, akissuteqartunit 70 procentit suliffissuaqarfinneerput, akissuteqaatillu aalajangersimasumik anguniagaqarnermik, ersisaaraluni qaammarsaaniarnernik ilisimatuussutsikkullu misissuinermik suliffeqarfimmit tassanngaanneersumik qularnartumik imaqarput, information tusagassiortorpaaluit tusarniaanermi akissutinik tamanik misissueqqissaarlutik tusagassiornermik suliaqarnerat annertooq tunngavigalugu allappoq.

Naalli ilisimatusarnerup PFAS-imik mingutsitsineq akiorniarlugu suliniuteqartoqarnissaa pisariaqartoq ersarissoq tikkuaraluaraa innuttaasut aalajangersimasumik suliniuteqarallartoqarnissaa naatsorsuutigisinnaanngilaat.

PFAS suua?

PFAS akoorutissaapput avatangiisinik mingutsitsisut flouritaqartut, 1950-ikkunnili akoorutigineqartartut.

Akoorutissat suliffissuaqarfinni tamangajanni atorneqartarpoq, tunisassiarpassuarnilu nassaassaalluni. Annoraaminerni, kaminni, qalipaatini elektronikkinilu ilaatigut nassaassaavoq.

PFAS pinngortitami aamma inunni uumasunilu nungutikkuminaatsuunera pissutigalugu qaqugumorsuaq atasussatut taaneqartarpoq.

PFAS aammut timillu atortuinut katersuuttarpoq, peqqinnissatsinnullu kingunerluuteqartitsisinnaalluni. Akoorutissat kræftimik napparsimalernissamut aarlerinarnerulersitsisinnaasutut ilaatigut pasitsaanneqartarput.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.