Ilisimatooq Air Greenland pillugu: Kusassarnerulluinnarpoq

- Nunarsuarmi pinngortitami ajunaarnersuarpassuit annilaajummernartuupput, tamanna iliuuseqartoqarnissaanik piumasaqarfiuvoq, Air Greenlandimi piujuartitsinermut attaveqaqatigiinnermullu pisortaq Inga Dora Markussen oqarpoq. 

Taanna taama oqartoq, Air Greenlandip atuagassiaani Suluk-mmi ilanngutassiami Iliuuseqarnissamut pisussaaffiliisoq-mik qulequtsikkami allaqqavoq. 

Air Greenland timmisartuutileqatigiiffiit akornanni siuttuusunut ilaasoq imarpik qulaallugu timmisartuussinermi kisiartaalluni SAF-imik 5 procentimik atuisuusoq, Inga Dora Markussenip ilanngullugu erseqissarpaa.

Air Greenland timmisartunut ikummatissamut nalinginnaasumut taarsiullugu uumassusillit igitassartaannik, soorlu uuliamik siatsisikumik, ikummatissaliamik (SAF) aamma atuinerulerusuppoq. Timmisartuutileqatigiiffiullu pisortaanera, Jacob Nitter Sørensen, nammineq aalajangiissasuuguni Tuukkaq SAF-imik suli annerusumik atuisuusariaqaraluarpoq: Tassa timmisartorsuaq SAF-iinnarmik siunissami qaninnermi atuisunngussaaq.

Pisortaanerulli SAF-imik atuisunngorsimanertik nuannaarutigaa.

- Air Greenlandip SAF-imik (5 procentimik, aaqq.)) atuisuunissamik isumaqatigiissuteqarnikkut Europami timmisartuutileqatigiiffiit akornanni mingutsitsinnginerusunut ilaaammat tulluusimaarutigaara, taanna Air Greenlandip nittartagaani oqarpoq.

Timmisartunut ikummatissamut nalinginnaasumut taarsiutissatsialaanngilluinnartoq

Tusarluarnanngitsuunngilaq, ilaasullu ilaat mingutsitsinnginerusumik ikummatissartortumik timmisartuunneqartalernertik qularnanngitsumik nuannaajallaatigisimassavaat. SAF-ili aamma taama pitsaatiginngilaq. 

Aalborg Universitetimeersoq, Jannick Schmidt, taama oqarpoq. Aalborg Universitet ikummatissat mingutsitsinnginnerusut silap pissusiata allanngoriartorneranut qanoq sunniuteqartiginerannik Danmarkimi ilisimatusarnermi siuttunut ilaavoq.

- Ikummatissat mingutsitsinnginnerusut pillugit Danmarkimi nunanilu assigiinngitsuni ilisimatusartuni oqaloqatiginikuusakka tamarmik isumaqatigalunga oqartarput. Tamanna tuppaallaatissaanngilluinnarnani pissusissamisoorluinnarpoq:

- SAF-imi ikummatissat mingutsitsinerusartuninngarnit pitsaanerunngilaq, allaallumi mingutsitsinerugunarlunilu uumassusillit ataqatigiiaarnerannik innarliinerugunarporluunniit, ilisimatusartoq oqarpoq erseqqissaatigalugulu SAF ikummatissanut allanut aamma taarsiutaasareertoq.

Palminimik nioqqutissiortoqarnerulissagunavittoq

Uuliamik grillbarimi siatsisikumik ikummatissaliamik atoqqiineq igitsiinnarnerminngarnit soorunami pisaaneruvoq. Uuliali qalunerlu siatsisikut ikummatissanut allanut taarsiutaasareerput, soorlu biilinut dieselitortunut tapertaasareerlutik. Taamaammat pissarsiareriaannaanngillat, Jannick Schmidt nassuiaavoq. 

Taamaammat Air Greenland allamik ikummatissarsisariaqartartussaassaaq. Tassa nalinginnaasumik palminimilluunniiit ikummatissarsisariaqartartussaassaaq, taakkualu mingutsitsivissortarput.  

Uulia siatsisikumik ikummatissaliaq nerisassiornermut uuliaminngarnit 34 procentinik akisunerusoq, Jannick Schmidt oqarpoq. Tassa uuliamik siatsisikumik ikummatissaliaq piumaneqaqimmat pissarsiareriaannaasanngilaq. Soorlu assigaa isiginnaarummik atornikumik nutaaminngarnit akisunermik pisilluni. Niuffanneq ilisimatuup oqarnera naapertorlugu equngasumik ingerlavoq. 

- Tassami (Air Greenland, aaqq.)) SAF akisunerummat aningaasartuuteqarnerulingaatsiarpoq, tamannali palminimik nioqqutissiortoqarnerulerneranik kinguneqassagunavippoq.

Air Greenland qanoq ilioruni pitsaanerussanersoq Jannick Schmidt aperigatsinni ima akivoq:

- Timmisartunut ikummatissarsisaleqqeqqunaqalunilu nukissiuutinik minguitsunik uumassusillit igitassartaannik ikummatissaliamik mingutsitsinnginneruvittumik  (Power-to-X-produktion) timmisartunut ikummatissarsisaleqqunaqaaq. 

Air Greenlandip SAF-imik atuisuunermigut mingutsitsinnginerulernerarnera kusassarnerulluinnarnerua?

- Aap, kusassarnerulluinnarpoq. Namminerluunniilli tamanna nalugunarpaa.  

Aningaasarsiornikkut iluaqutaasoq

Europami timmisartut tamavimmik SAF-imik minnerpaamik 2 procentimik 2025-utinnagu atuisunngornissaannik inatsisissatut siunnersuut, Europa-Parlamentip 2023-mi ukiakkut akueraa. Inatsissatut siunnersuut taanna nunani EU-mi ilaasortani ataasiakkaani akuerineqareeriarpat taakkunani atuutilissaaq. Soorliuna SAF mingutsitsinnginnerusuunngikkaluartoq mingutsitsinnginerusuunerarneqartoq?

- Tamanna akiuminaapopq.

- Eqqarsaqqissaartoqarsimanngitsoqarsimassaaq, Jannick Schmidt oqarpoq erseqqissaatigalugulu ikummatissat assigiinngitsut CO2-mik qanoq aniatitsitiginerannik naatsorsornissaannut malittarisassaqartoq.

Europap tamatumunnga malittarisassiai The Renewable Energy Directive assersuutissaqqipput:

Ikummatissaq nalinginnaasoq uumassusillillu igitassartaannik ikummatissaliaq tapertariisillugit atoraanni CO2-mik aniatitsinnginnerunertut, tassa mingutsitsinnginnerunertut oqaatigineqarsinnaasoq malittarisassani taakkunani allaqqasoq, Jannick Schmidt oqarpoq.

- The Renewable Energy Directivemi atorfilittamit isumassarsiaannaagunavippoq, isumassarsisummi ilisimasimagunanngilaaluunniit uuliamik siatsisikumik ikummatissaliaq taarsiutaasareertuusoq pissarsiareriaannaasanngitsoq.  

SAF mingutsitsinnginerusutut oqaatigineqartuartartoq, Jannick Schmidtip paasisinnaanngilaa. 

Aningaasarsiornikkut iluaqutaagunavimmat mingutsitsinnginerusutut oqaatigineqartuartartoq, taanna oqarpoq.

- Iluaqutaagunavimmat taama oqaatigineqartuartarpoq. Aningaasartuutigingaatsiaramikkummi aningaasarsiornikkut sapinngisamik iluaqutiginiarlugu mingutsitsinnginnerusuusoq oqaatigiuartarpaat. 

Oqaluttuamik uuminnga saqqummiitinnata Air Greenlandimeersumik oqaloqateqarniarsimagaluarpugut, piumasoqarnanili. Timmisartuutileqatigiiffilli allakkatigut akissuteqarpoq.