Ilinniartut immikkut tapiissutinik itigartitaasut: Aaqqiissutissamik pilersaaruteqartoqanngitsoq

Namminersorlutik Oqartussat immikkut tapiissutigisartagaannut piumasaqaatit sukangavallaarnerarlugit kalaallit Danmarkimi ilinniartut isornartorsiupput. Allannguisoqassappalli Inatsisartut iliuuseqartussaasut, ilinniartitaanermut naalakkersuisoq oqarpoq.

Allattoq Ulrikke Andersen, Ann-Sophie Greve Møller

aggustip 29-at 2024 13:09

Kalaallit Danmarkimi ilinniartut kalaaliunertik ajornannginnerusumik isiginiarnerusariaqartoq isumaqarput.

Kalaallit Danmarkimi ilinniartut peqatigiiffiat Avalak qaammat juulimi isornartorsiummini taama oqariartuuteqarpoq.

Aamma atuarukDanmarkimut ilinniariaq: Allatulli periarfissaqartitaarusuppunga

Immikkut tapiissutit ilaatigut ukiumut ataasiarluni nunatsinnut angalasinnaanissaamut atuakkanillu pisinissamut tapiissutissatut tunniunneqartarput.

Immikkulli tapiissutinik pissarsiuminaatitsineq nalakkersuisup massakkut iliuuseqarfigisinnaanngilaa.

- Allanngortitsisinnaasut tassaapput inatsisartut. Inatsisartut inatsisiliaat naapertorlugit suliaq naalakkersuisuninngaanniit ingerlapparput, taamaammat allannguisoqassappat inatsisartut suliarisussaassavaat, ilinniartitaanermut naalakkersuisoq, Aqqaluaq B. Egede (IA), oqarpoq.

Oqallisissaasoq

18-leereeraanni immikkut tapiissutinik pissarsiniaraanni nunatta avataani sivisunerpaamik ukiut pingasut najugaqarsimanissaq Avalaap isornartorsiorpaa.

Avalaap siulersuisuini siulittaasoq Naja-Theresia Høeghip oqarnera naapertorlugu, ilinniartut immikkut tapiissuteqarnermut itigartitaagaangata kinguneqarnerluttarpoq.

Ilinniartummi nunatsinnut angerlarnissaminnut akissaaruttartut, taanna oqarpoq.

KALAALLINUT NUNANI ALLANI ILINNIARTUNUT IMMIKKUT ANINGAASALIISARNEQ

Namminersorlutik Oqartussat immikkut aningaasaliissutigisartagaannik taperneqassagaanni attaveqarnermut tunngasut arlallit piumasaqaataapput.
Qinnuteqarnerup nalaani Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarnissaq tamannalu sioqqullugu sivikinnerpaamik ukiuni tallimani najugaqarsimanissaq. Imaluunniit sivikinnerpaamik ukiuni qulini Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarsimanissaq, tamatumalu ilutigisaanik ilinniartoq 18-ileereernermi kingorna Kalaallit Nunaata avataani sivisunerpaamik katillugit ukiuni pingasuni najugaqarsimassaaq. Aammattaaq angajoqqaap aappaa Kalaallit Nunaanni najugaqassaaq.
Ilinniarneq pissutigalugu Kalaallit Nunaata avataani najugaqarsimaneq atuutinngilaq.
Immikkut aningaasaliisarneq ilaatigut ukununnga atuuppoq: akiliunneqarluni ukiumut ataasiarluni Kalaallit Nunaannukarneq, ilinniarnermi atuakkanut atugassanut semesterimi ataatsimi 1.100 koruuninik taperneqarneq, tassangaannartumik kigutileritinnermi akiliunneqarneq, nakorsap atoqqusaanik nakorsaatisineq aamma tarnip pissusianik ilisimasalimmik oqaloqateqarneq aamma pisariaqartumik immikkut atuartinneqarnermi akiliunneqarneq.

Allisiguk

Aqqaluaq B. Egede apeqqutip inatsisartunit akineqarnissaanut innersuussigaluarluni, ilinniartut nunatsinnut atassuteqarnerat pingaartippaa:

- Isumaqarpunga siunissaq eqqarsaatigalugu politikkikkut isummersorfigilluarneqarsinnaasoq, piffissalersuinerit massakkut atuuttut allanngortinneqassanersut aamma sooq nunatta avataanut nuuttartut taama amerlatiginersut.

- Taamaakkami inuiaqatigiit aningaasaataat nalilersorluagassaapput, soorlu qanoq ilinniartortatsinnut periarfissiissutinik sinaakkutissanillu atuutsitaqarlutik ingerlanneqassanersut, Aqqaluaq B. Egede oqarpoq.

Akisussaaffik allamut ingerlateqqikkaa

Aqqaluaq B. Egedelli taama oqarnera Inatsisartut kultureqarnermut ilinniartitaanermullu ataatsimiitsitaliaanni siulittaasup Najaaraq Møllerip (Siumut) isornartoqartippaa.

- Siullertut oqaatigerusuppara uggoralugu naalakkersuisup akisussaanerpaalluni uagutsinnut Inatsisartunut apeqqummik miloriussiinnarnera. Pisussaaffeqaraluarpoq aaqqitassanik takusimaguni siuttutut pissuseqassalluni, taanna oqarpoq.

Ajornartorsiut ukiaanerani ataatsimiinnissami aggersumi oqallisigisassanngortinniarlugu taanna oqarpoq.

Kalaallit nunani allani ilinniarneranni atassuteqarnerup qanoq nukittorsarneqarnissaa politikerit aamma oqallisigissagaat, Najaaraq Møller oqarpoq.

Ilinniartut namminneerlutik aaqqiissutissanik siunnersuuteqareerput. Ilinniartummi Marienborgimi maajimi naapipput, tassanilu eqqartorneqarpoq qanoq ilillutik kalaallit Danmarkimi ilinniartut atugaat pitsanngorsarneqarsinnaanersut.

- Ilinniartut nalaattagaat pillugit politikkut aaqqiissutissanik ujartuinissarput pingaaruteqarpoq, Najaaraq Møller oqarpoq.

Kalaallit nunani allani ilinniartut atugarissaarnerulissappata qanoq iliortoqarnissaanik politikkikkut oqallinnissamut Aqqaluaq B. Egede aamma piareersimanerarpoq.

Partiimmi allat peqatigalugit ilinniarnermut aaqqiissuusseqqinnissaq oqaloqatigissutigineqartoq, taanna oqarpoq.

Aqqaluaq B. Egede, ilinniarlutik aallarterratilerput. Nunatta avataani ilinniartut aaqqiissutissanik neriuuteqarsinnaappat?

- Atugarisai pitsaasuunerpaamik inississappata massakkut partiit tamarmik tassa inatsisiliortut aamma naalakkersuisut oqaloqatigiinnerit ingerlasut uanga neriulluarnartutut isigivara, tassaniikkami ukiuni tulliuttuni qulikkaani qanoq pingaartitaqarlunilu aamma qanoq aaqqissuuseqqinnerit ingerlanneqarnissaanut oqaloqatigiinnerit, taanna oqarpoq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.