Danmarkimut ilinniariaq: Allatulli periarfissaqartitaarusuppunga

Kalaallit Danmarkimi ilinniartorpaaluit immikkut tapiissuteqarfigineqarnissaminnut qinnuteqartut, ilaatigut ukiumut ataasiarlutik angalanermut akiliunneqarnissamik namminersorlutik oqartussanit itigartinneqartarput. Tamanna allanngortinniarlugu ilinniartut peqatigiiffiat, Avalak, maanna iliuuseqarniarpoq.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

juulip 23-at 2024 07:54

Sika Bay qaammatialuit matuma siorna qinnuteqarami kingusinaarpoq.

Taanna Københavns Universitetimi ilinnialeqqammerluni immikkut tappiissuteqarfigineqarusulluni namminersorlutik oqartussat kalaallinut nunani allani ilinniartunut aningaasaliiffigisartunut qaammatialuit matuma siorna qinnuteqarpoq.

Immikkut tappiissuteqarneq ilaatigut nunatsinnut ukiumut ataasiarluni angalanermut akiliunneqarnissamut ilinniarnermilu atuakkanut atugassanut pisinissami taperneqarnissamut qinnuteqarfiusinnaavoq.

Nuummeersorli Sika Bay qaammatialunnik kingusinaarluni qinnuteqarpoq itigartitaallunilu.

- Tamanna nunatsinnut aasaanerani imaluunniit juullip nalaani ferienissannut apeqqutaaqataasorujussuuvoq. Angerlarniarneq akisoqaaq, taamaaattumik aningaasat katersakka naammaleraangata ukioq allupajaarlugu Nuummukartarpunga, taanna oqarpoq.

Aamma atuarukDanmarkimi ilinniartut peqatigiiffiat aningaasaliiffigineqaqqittalissasoq

Danmarkimilu ilinniartut taama nalaataqartartut taanna ilagaat.

Kalaallimmi Danmarkimi ilinniartorpaaluit namminersorlutik oqartussanit immikkut tapiissutinnassinnaasanngillat. Taamaattumik immikkut tapiissutinik tunniussisarnermi tunngavigineqartartut allanngortinneqarnissaannik kalaallit Danmarkimi ilinniartut peqatigiiffiat, Avalak, kissaateqarpoq.

- Danmarkimi ilinniarnerup nalaani taamatut periarfissaqartarneq kalaallinut ilinniartunut oqilisaataasaqaaq. Nunatsinnut attaveqarneq aamma nukittorsarneqartarpoq, Avalaap siulersuisuunerisa siulittaasuat, Naja-Theresia Høegh oqarpoq.

Tunngaviit siaruarneqartariaqartut

Immikkut tapiissuteqarfigineqassagaanni nunatsinnut atassuteqarnissamik arlalinnik ullumi piumasaqaateqartoqartarpoq.

Qinnuteqaraani nunatsinni najugaqartariaqarpoq nunamilu minnerpaamik ukiut tallimat sioqqullugit najugaqarsimassalluni. Imaluunniit nunatsinni aalajangersimasumik minnerpaamik ukiuni qulini najugaqarsimasariaqarpoq 18-ileereernermilu nunatta avataani sivisunerpaamik ukiuni pingasuni najugaqarsimassalluni.

Piumasaqaallu kingulleq Sika Bayip itigartinneqarneranut pissutaavoq. Taannami immikkut tapiiffigineqarnissaminut qinnuteqarnermi nalaani Københavnimi ukiuni pingasuni qaammatialunnilu najugaqareerpoq.

KALAALLINUT NUNANI ALLANI ILINNIARTUNUT IMMIKKUT ANINGAASALIISARNEQ

Namminersorlutik Oqartussat immikkut aningaasaliissutigisartagaannik taperneqassagaanni attaveqarnermut tunngasut arlallit piumasaqaataapput.
Qinnuteqarnerup nalaani Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarnissaq tamannalu sioqqullugu sivikinnerpaamik ukiuni tallimani najugaqarsimanissaq. Imaluunniit sivikinnerpaamik ukiuni qulini Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarsimanissaq, tamatumalu ilutigisaanik ilinniartoq 18-ileereernermi kingorna Kalaallit Nunaata avataani sivisunerpaamik katillugit ukiuni pingasuni najugaqarsimassaaq. Aammattaaq angajoqqaap aappaa Kalaallit Nunaanni najugaqassaaq.
Ilinniarneq pissutigalugu Kalaallit Nunaata avataani najugaqarsimaneq atuutinngilaq.
Immikkut aningaasaliisarneq ilaatigut ukununnga atuuppoq: akiliunneqarluni ukiumut ataasiarluni Kalaallit Nunaannukarneq, ilinniarnermi atuakkanut atugassanut semesterimi ataatsimi 1.100 koruuninik taperneqarneq, tassangaannartumik kigutileritinnermi akiliunneqarneq, nakorsap atoqqusaanik nakorsaatisineq aamma tarnip pissusianik ilisimasalimmik oqaloqateqarneq aamma pisariaqartumik immikkut atuartinneqarnermi akiliunneqarneq.

Allisiguk

Qinnuteqartunillu itigartitsisarneq tusarnartaanngilaq.

- Kalaallit ilinniartorpassuit suli ilinnialertigatik Danmarkimut nuuttarput. Taamaattumik tunngavissiat siammarneqartariaqarput, soorlu ilinnialertigani ukiualuit sioqqullugit sulisinnaaneq periarfissaalerluni.

- Qinnuteqartuttaaq nunatsinnut attumassuteqarnerat aallaaviginerullugu qinnuteqaataasa nalilersorneqartarnissaaq kissaatigaarput, Naja-Theresia Høegh Københavns Universitetimi inatsisilerituunngorniaq oqarpoq.

Naalagaaffeqatigiinnermit immikkoortinneqartutut misigineq

Avalammi ilaasortat qasserpiaat immikkut tapiissutinik qinnuteqarnerminni itigartinneqartarnersut tamakkiisumik ilisimaneqanngitsoq Naja-Theresia Høegh oqarpoq. Tamannali peqatigiiffiup ajornartorsiutaaqisutut isigaa.

Ilinniartullu ilaasa itigartinneqarnerminni Danmarkimi kalaallit ataatsimoornerannit immikkoortitaasutut misigilernissaat taassuma aarleqqutigaa.

Aamma atuarukAsta og Álvurilu inatsisitaarfimmi oqalugiarput: "Uagut pilluta ilisimasasi naammanngillat"

Ukiumuttaaq ataasiarluni akiliunneqarluni angalanissamut periarfissaqanngikkaanni nunatsinnut attaveqarnermut kinguneqarsinnaasoq, taanna oqarpoq.

- Uagut nalinginnaasumik ilinniarnermusiaannaqaratta ukiut tamaasa tuusinterpassuanik akiliilluta billettisinissatsinnut akissaqanngilagut. Taava taamatut immikkut tapiissutinik qinnuteqarnermi itigartinneqarsimagaanni nunatsinnut attaveqarnerup kipineqarneranik sunniuteqarsinnaavoq imaluunniit ilaquttanut piorsarsimassutsikkulluunniit katataanermik kinguneqarsinnaavoq, Naja-Theresia Høegh oqarpoq.

Nammineq illoqarfigisami takornartaq

Malu Rosing aamma nuummiuuvoq, taannalu Sika Bayitulli immikkut tapiissutinik qinnuteqarnermini itigartitaavoq.

Taanna piffissami eqqortumi ilinniarnissaminut qinnuteqarami immikkut tapiiffigineqarnissaminut tamakkiisuunngitsumik taperneqarpoq. Ilinniarnissamilli qinnuteqarnermini Danmarkimi adresseqalereerpoq.

Tamannalu pissutigalugu angerlarallalaarnissaminut akiliunneqarsinnaanngilaq.

- Nunannut ungasissorujussuartut misinnarpoq. Angerlanissamut angalanissaq akisoorujussuummat uanga ilaquttakkalu aningaasartuuteqangaatsiarpugut. Aammali ´kalaaliunngippallaarama´ angerlamut akiliunneqarsinnaananga misigilaarpunga, Malu Rosing nunani assigiinngitsuni kulturi inuiaqatigiinnilu pissutsit pillugit kandidatinngorniarluni Københavns Universitetimi ilinniartoq oqarpoq.

Tamanna Avalaap siulersuisuunerini siulittaasup tulliata Sika Bayip ilisimarisinnaavaa.

Taanna aasaanerani feeriarluni Nuummiippoq, illoqarfinili ungasilligaluttuinnarlugu misigivoq. Taassumaa perorsaanermi Københavns Universitetimi ukiualuit qaangiuppata kandidatinngornissami tungaanut angerlalaartarnissi kissaatigaa.

- Nuummi sorpassuarnik sukkasuumik ineriartortoqarpoq, angerlaraangamalu ikinngutitoqqakka naneqqinniarsarisarpakka. Nammineq illoqarfinni takornartanngoraluttuinnartutut misigivunga.

- Kalaallit ilinniagaqartut allat assigalugit angerlarsinnaanissannik periarfissaqarusuppunga. Nunatsinniillu naammattumik tapersersorneqarnanga misigisimavunga, taanna oqarpoq.

Namminersorlutik Oqartussat oqaaseqartinneqarnissaat KNR-imit sulissutigineqarpoq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.