Asta og Álvurilu inatsisitaarfimmi oqalugiarput: "Uagut pilluta ilisimasasi naammanngillat"
Juunip tallimaani inatsisitaarfik persuarsiutigineqaraangat Danmarkimi politikerit, kulturilerisut inussutissarsiornermilu suliallit nalinginnaasumik oqalugiartarput.
Ukioq mannali inatsisitaarfik pillugu aaqqissuussami Skuespillerhusimi Københavnimiittumi Asta Naja Helms aamma Álvur av Kák oqalugiarput.
Inatsisitaarfik Danmarkimi persuarsiutigineqartarpoq ullullu affaa freertoqartarluni. Ullorli taanna nunatsinni Savalimmiunilu annerusumik persuarsiutigineqarneq ajorpoq. Taamaammat Det Kongelige Teater naalagaaffeqatigiinneersunik inuusuttunik immikkut sammisaqartitsivoq.
Inatsimmi tunngaviusoq nunanut taakkununga pingasunut atuuppoq, oqartussaaqataanerli eqqartorneqartillugu tusaaniarneqarneq ajortut arlaqarput.
29-nik ukiullip Asta Naja Helmsip kalaalliullunilu qallunaajusup, avissaartuunneq akusatut misigisartakkani aaqqissuussami oqaluttuaraa.
- Naalagaaffeqatigiinnermi pinngortuuvunga, qanoq tamanna isumaqassagaluarnersoq. Arlalissuartigut marloqiusatut misigalunga peroriartorpunga. Kalaaliuneq qallunaajunerlu marloqiusaassutigalugit kinaaninnik, sumiuuninnik, sumiuussuseqannginerullu akornanniinnermik ilisimaarinninneq marloqiusaassutigalugu. Skuespillerhusimi inunnik ulikkaartumi oqaluttarfimmiit taama oqarpoq.
Taamaammat allat namminertulli avissaartuunnermik misigisaqarsimasut inissaqartinneqartutut misiginissaat oqalugiarnermini anguniarpaa.
- Marloqiusaasusutut misigigaluarluni tamatuma kinaassutsimik aalajangiisuunnginnissaa oqalugiaatinni oqariartuutigaara. Kalaaliusutut qallunaajusutut taakkunanngaluunniit akusatut misigigaanni paatsiveeruttoqartariaqannginnera oqaatigaara. Silarsuit marluk kulturillu marluk atorlugit ataasiusutut misigisoqarsinnaavoq, Asta Naja Helms maanna Københavnimi najugaqartoq oqarpoq.
Savalimmiuni internetteqarpisi?
Danmarkimi inuit Kalaallit Nunaat Savalimmiullu pillugit ilisimasakippallaarnerat Álvur av Kákip Savalimmiuneersup maanna Københavns Universitetimi Retorikkimik ilinniartup oqalugiaammini oqariartuutigaa.
- Savalimmiut pillugit nassuiaajuaannartariaqarnera uumitsaatigisarpara. Taamaammat inuit ilisimasaqarnerusinnnaanerat oqariartuutigaara. Savalimmiormiut kalaallillu illuikkiani qaqqaniluunniit najugaqarnerannik quiasaarutit ittangasut kisiisa pinnagit ilisimasaqarnerusoqartariaqaraluarpoq.
- Savalimmiuni internetteqarnersugut aperineqartaqaanga, soorooq arferit taama amerlatigisut pisarisarpagut quiasaarutillu sianiippalaartut allat tusartaqaakka. Taakkuli tamarmik ilisimasaqannginnermik ersersitsipput, 23-nik ukiulik Álvur av Kák oqarpoq.
Taamalu oqarnera Asta Naja Helmsip paasilluarpaa.
Danmarkimi Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasakinneq unammillernartut annerit ilagaat.
- Kalaallit Nunaanni pisimasunut tamanut akisussaatinneqartuaannarneq Kalaallillu Nunaannut isummat pigiliutiinnakkat inuiaqatigiinni danskini akuliuffigisannilu initujuaannarput.
- Kalaallit Nunaanneersunut tamanut suliassarujussuullunilu akisussaafferujussuuvoq, nunami tamaat sinnerlugu akisussaasutut inissinneqartutut ittaratta, taanna oqarpoq.
Nunannguaq ataasiinnaanngitsoq
Aaqqissuisut nalagaaffeqatigiinnerup isumaa inatsimmillu tunngaviusumik ataatsimik ataatsimooruteqarneq pingaarnertut sammitinniarsimavaat.
- Inuit tusarneqakkajuttut taakkuusarput aamma inatsisitaarfimmi oqalugiartinneqartut. Tusarneqarpiarneqarneq ajortut tusaaneqarnissaannik periarfissinnissaat anguniarsimavarput. Inuusuttut, ikinnerussuteqartut, Kalaallit Nunaanneersut Savalimmiuneersullu, Det Kongelige Teaterimi susassaqarfimmut aqutsisoq Peter Grønborg oqarpoq.
Oqariartuullu Asta Naja Helmsimut Álvur av Kákimullu ersarippoq.
Inuit Danmarkimiittut Kalaallit Nunaat Savalimmiullu pillugit ilisimasaqarnerusariaqarput. Naalagaaffeqatigiinnermimi ataatsimoorneq Álvur av Kákip maanna misiginngilaa.
Taanna oqalugiarnermini danskit inuiattut erinarsuutaannut (Der er et yndigt land, aaqq.) innersuussilluni ima naggasiivoq: Naalagaaffeqatigiinnermi nunannguaq ataasiinnaanngilaq, nunat pingasuupput.
- Kalaallit Nunaanneersumik naapitaqaraangama tapersersorusunnerusarlugit maluginiartarpara, danskinut naapitannut sanilliullugit. Naalagaaffeqatigiinnermi paatsoorneqarsimasoq alla naapikkaangakku ataatsimoorneq eqqumiikajaaq taamaalilluni pilersinneqartarunarpoq, taanna oqarpoq.