Korneliussen: Tusaaneqarneq ajortut tusarneqarnissaannut akisussaaffeqarpunga
Atuakkiortup, Niviaq Korneliussenip atuakkiani ’Naasuliardarpi’ pillugu Nuummi Inuk Hostelimi oqaluuserisussanngoramiuk amerlasuut takkunnissaat naatsorsuutigineqarsimanngilaq. Taassuma unnummi atuakkialerineq tusarnaariartorpassuaqarnissaa takorloorsimanngilaa.
Kukkuvorli. Kaffisoriartarfik inunnik ulikkaarlunilu tusarnaaginnanngillat. Avitseqatiginnipput. Misigisanik. Pakatsissutigisanik. Tamanna inuit imminut toquttoqartarnerata ajornartorsiutaaneranik nipangiussisimajunnaarnissamut ammasumillu oqallisiginninnissamut piareersimanerannik atuakkiortup isumaqarneranut uppernarsaataavoq.
- Atuakkiara atuagassartaalu pillugit oqaluuserinninnissara siunertaagaluarpoq, inuilli misigisimasatik aaqqissuussinermilu pakatsissutigisatik tamarmik pillugit annissuinissaminnik pisariaqartitsisimapput, Niviaq Korneliussen oqarpoq.
’Naasuliardarpi'-mmik innersuussinerit
Nunat Avannarliit Atuakkiortunut Nersornaasiinerat 2021. Atuakkiat 14-it innersuunneqarput.
Aviisip ullormut saqqummersartup Politikenip Atuakkiortunut Nersornaasiinera 2020: Atuakkiat qulit innersuunneqarput.
Montanap Atuakkiortunut Nersornaasiinera 2020: Atuakkiat arfineq-pingasut innersuunneqarput.
Kritikerimit nersornaasiineq 2020: Atuakkiat pingasut innersuunneqarput.
Atuakkiortup, 31-nik ukiullip atuakkiaminik ’Naasuliardarpi’-mmik saqqummersitsineranik ukiup affaa qaangiuttoq atuartartunit qisuariaatit pitsaasuusut oqaatigaa. Tamanna inuiaqatigiit imminut toquttoqartarnerata ajornartorsiutaaneranik oqaluuserinninnissamut piareersimanerannut takussutissaasoq, Niviaq Korneliussen isumaqarpoq, tamatumali saniatigut aamma paasititsivoq:
- Sumit aallartinnissaq ilisimaneqanngiinnarpoq.
Kisitsit 45
Nunatsinni Politiit ukiumoortumik kisitsisaataat naapertorlugit inuit 45-t 2019-imi imminut toqupput. Kisitsit taanna Niviaq Korneliussenip atuakkiaminik atuartunut oqaatigalugu eqqaasitsissutigaa. Imminummi toqunneq oqallisigineqanngitsuunngisaannassaaq.
- Atuakkamimmi atuaraanni qanoq nammineq iliuuseqartoqarsinnaanerata eqqarsaatigineqalernisaa aamma neriuutaavoq. Pinngitsuusaaginnartoqarsinnaanngitsoq, atuakkiortoq oqarpoq.
Atuakkiornermik ilinniarfik angalasartoq atuakkiortup nammineerluni aallarnisaaffigeqataasa ilagaat, tassani nunatsinni inuusuttunut allannermik workshoppeqartitsisarpoq. Tusaaneqanngitsutullu misigisimasut tassani tusarnaartarlugit.
- Naak inuunerminni misigisimasaat ajortorpassuugaluartut inoqatiminnik pingaartitsingaatsiarlutillu siunissamut neriuuteqarput. Taakku uannut ingerlatitsisuupput. Tusaaneqanngitsut tusaaneqarnissaat akisussaaffigaara. Taamaammat isumassarsineq ajuleqqajaagaangama workshoppertitsiinnartassaanga taamaalillunga ingerlarsorsinnaaqqilerlunga, Niviaq Korneliussen oqarpoq.
Sangutitsisoq
Inuusuttunik naapitsineq Niviaq Korneliussenimut sangutitsivoq, tamannalu atuakkiortup nammineq inuunerminik qiviagaqarneranik kinguneqarpoq.
- Meeraallunga amerlasuunik imminut toquttunik ilisarisimasaqarsimavunga. Sooq sunnertiffigeqqanngilakka? Soorlu aatsorneqarsinnaanngitsunga. Maannali inuusuttunut ukunnga akisussaaffeqarpunga, taakku napparsimmavimmiinnerminni uannut attaveqarput, tassanilu aatsaat paasinninnissannut inerissimavunga: Okay, akisussaaffeqarpunga, siornatigullu eqqarsaatigisimanngisakka kamaatigisorujussuuakka. Apeqqusernikuusimannginnakku. Taama pisoqaannartarpoq.
AAMMA ATUARUK Niviaq Korneliussen Nunat Avannarliit atuakkiortunut nersornaasiuttagaannut innersuunneqartoq
Atuakkiortup imminut toquttoqartarnerata ajornartorsiutaaneranik ukkatarinnittoqalernissaanik politikerillu imminut toquttoqarnissaanut pinaveersaartitsinissamut aningaasaliinerunissaanut oqariartuuteqarnissaq siunertaralugu akerliunermik takutitsineq Imminorit 0 Selvmord 2018-imi suliniutigaa.
Oqarasuaat siunnersuisarfik Tusaannga
Namminersorlutik Oqartussat oqarasuaatitigut siunnersuisarfik Tusaannga 2019-imi februaarimi ammarpaat.
Oqarasuaat ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisunut pitsaanerusumik sullissinissaq anguniarneqarpoq.
Ikiorneqarnissamik oqaloqateqarnissamilluunniit pisariaqartitsiguit Tusaannga oqarasuaammut 801180-imut SMS-ikkulluunniit 1899-imut attaveqarsinnaavutit.
Atuakkiortup sammisaq taanna atuakkiaqqaaminut nanginnermi qitiulernissaa piffissami tassani eqqarsaatigisimanngilaa. Taamaattoqalerporli – sammivik taanna naqiterisitsisarfiup aaqqissuisuata oqaloqatiginerani ilaatigut sammivilerneqarpoq.
- Atuakkiassama tullia pillugu naapittussaalluta imminut toquttoqartarnera kisiat oqaluuseraara. Taava oqarfigaanga initunerulersillugu atuakkiannut ilannguguk.
Qularneq
Niviaq Korneliussenilli atuakkiaqqaaminut ’Homo Sapienne’mut nanginnertut atuakkiaata imminut toqunnissamut samminissaanik aalajangiinera ileqqorissaarnissamut ileqqorinnissamullu isumaliutersuuteqanngitsoorfiunngilaq. Atuakkamik allaaserinninnerup nalaani qularneq takkuttarpoq.
- Inunnut imminut toqunnissamut isummertitsinissara ernumatigisimavara, taamaammalli nunatsinni tamatta meeraallutali periarfissariuaannarsimagipput imminut qularunnaarsittariaqaqattaarsaimavunga. Tamanna imminut toqussimasumik nalunngisaqarpugut. Tamanna inuiaqatigiinni takujuaannarparput, taamaammat uanga isumassarsititsisuunavianngilanga, oqarpoq, nangillunilu:
- Inuit qanoq qisuariarnissaat nillerpallaartunga isumaqassanersut, ernumassutigingaatsiarsimavara, eqqarsaatersungaatsiarninnili aalajangerpunga ajunngilaq pisuutitaaguma. Ajortunik quianaannartutullu isigineqaruma ajunngilaq, qaangersinnaavara. Inuilli imminut toqunnissamik eqqarsaateqarsimasutut kisimiittutut misigisimasut imaluunniit imminut toqussimasunut qanigisaasut tusaaneqarnissaat pingaarnerpaavoq. Taakku tamarmik naleqarput.
Nersornaasiiniarnerit tulleriiaattut
Ajortumilli tiguneqarneranik oqariartuuteqartoqanngilaq. Qaaqqussutinilli Avannaata Kommunianit Qeqqata Kommunianiillu tigusaqarpoq, taakku atuakkiortoq, atuakkiaa imminullu toquttarnerup ajornartorsiutaanera pillugu oqalugiarnermik workshoppertitsinernillu ilaatigut atuarfinni sammisaqartinniarpaat.
Tamatuma saniatigut Kommune Kujallermut assingusumik suleqatigiinnissamut aamma isumaqatigiissuteqartoqartoq, atuakkiortoq oqarpoq.
Niviaq Korneliussen
Nanortalimmi 1990-imi inunngorpoq
Nuummi ullumikkut najugaqarpoq
Oqaluttualianik unammisitsisoqarnerani 2012-imi peqataavoq, oqaluttualiaalu ’San Francisco’ atuakkami ataatsimi katersani ’Ung i Grønland – ung i verden’-imi ilanngulluni.
Atuakkiornermi siullermeertumik 2014-imi saqqummersitseqqaarpoq.
Oqaluttualiaa ’HOMO Sapienne’ atuakkiaqqaavatut 2014-imi saqqummerpoq.
Oqaluttualiaa ’Naasuliardarpi’ 2020-mi aggustimi saqqummersinneqarpoq.
- Imminut toqunneq oqaluuserineqaraangat sakkortussasoq misigissutsigullu oqaluuserissagigut inuit erngertumik eqqarsalertarput. Uangali allatut iliorpunga, oqaluuseriinnarnagit aaqqiissutissamik nassaarniarlunga. Iliuuseqartoqarnissaa utaqqiinnarnagu qanoq iliorsinnaavugut? Tamanna inuit soqutiginartittorujussuuaat, atuakkiortoq oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Atuakkiortut peqatigiiffiata nutaaliortumut Niviaq Korneliussenimut innersuussinerit nersualaarutigai
Naasuliardarpi Nunat Avannarliit sinneranit aamma malunngitsoorneqanngilaq. Atuagarmi Nunani Avannarlerni atuakkiortunut nersornaasiinissanut angisuunut innersuunneqarpoq. Tassa Nunat Avannarliit Atuakkiortunut Nersornaasiinissaannut, Politikenip Atuakkiortunut Nersornaasiinissaanut, Montanap Atuakkiortunut Nersornaasiinissaanut, Kritikerprisimillu nersornaasiinissamut innersuutteqarpoq.
- Eqqarsaatigalugu eqqumiitsorujussuuvoq, kisianni aamma nersugaaneq ajunngilluinnartoq eqqarsarpunga, aamma atuakkama tusarneqarnissaa pingaaruteqarsoraara, pissutigalugu sammisaq suli upperaara allannguisinnaasorlu aamma suli upperaara.
Nunat Avannarliit Atuakkiortunut Nersornaasiinerat aatsaat novembarimi pissaaq, Montamut Kritikerimullu marsip aallartinnerani nersornaasiisoqassalluni.
