Atuakkiortut peqatigiiffiata nutaaliortumut Niviaq Korneliussenimut innersuussinerit nersualaarutigai
31-nik ukiullip, Niviaq Korneliussenip Danmarkimi atuakkiortunut nersorsaasiinissanut marlunnut annertuunut innersuunneqarnera maluginngitsuugassanngilaq. Nunatsinnimi atuakkiortumik Politikenip aamma Montanap atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik nersornaasiinissamut innersuussisoqartarnera qaqutigoortuuvoq.
- Nersornaasiuttakkanut taakkununnga marlunnut, Politikens Litteraturprisimut aamma Montana Litteraturprisimut innersuunneqarnera immini nersorinnissutaavoq annertoorujussuaq, Kalaallit Atuakkiortut Peqatigiiffiata siulittaasua, Juaaka Lyberth oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Niviaq Korneliussen nomineret til to store priser
Aviisip ullormut saqqummersitsisartup Politikenip atuakkiortunut nersornaasiuttagaa 200.000 koruuninik aningaasartaqarpoq, Montanallu atuakkiortunut nersornaasiuttagaa 100.000 koruuninik aningaasartaqarluni. Tamanna nersornaatit immikkut illuinnartut pineqarnerannik erseqqarissaaqataasoq, atuakkiortut peqatigiiffiata siulittaasua oqarpoq.
Niviaq Korneliussen atuakkiortunut nersornaasiuttakkanut marlunnut ukununnga innersuunneqarpoq:
Montanap Atuakkiortunut nersornaasiuttagaa 100.000 koruuninik aningaasartaqartoq. Taanna Testrup Højskolimit, pequtiliorfimmit Montanamit aamma aviisimit ullormut saqqummersitsisartumit Informationimit tunniunneqartarpoq.
Atuakkiat arfineq-pingasut nersornaaserneqarnissamut innersuunneqarput. Ajugaasoq aajanagiisartunit marsip ulluisa pingajuanni nersornaaserneqassaaq.
Aviisip ullormut saqqummersitsisartup Politikentip atuakkiortunut nersornaasiuttagaa 200.000 koruuninik aningaasartaqarpoq.
Atuakkiat qulit Politikenip 2020-mi nersornaasiinissaanut innersuunneqarput.
Ajugaasoq sms-ikkut taasisoqarneratigut aalajangerneqassaaq. Februaarip ulluisa 23-ata tungaanut taaseqataasinnaavutit, Politiken nittartakkamini paasissutissiivoq.
- Tassuunakkut takuneqarsinnaalissammat kalaallit atuakkiortut danskinut atuakkiortunut unammillersinnaasut, tassa ima pitsaatigisumik atuakkioriarsinnaassuseqartut allaat Danmarkimi atuakkat nuiumanerpaat imaluunniit pitsaanerpaatut nalilersorneqartut akornanni unammillersinnaalerluni, Juaaka Lyberth nangippoq.
Atuakkiortoq nutaanik pilersitsisoq
Niviaq Korneliussenip atuakkiani ’Naasuliardarpi’ innersuunneqassutigaa. Taanna siorna saqqummersinneqarpoq imminullu toquttoqartarneranut ilaatigut tunngassuteqarluni. Atuakkiamilu sammisamik taamaattumik qaqitsisoqarnera sapiissuseqarnerullunilu kalaallit atuakkiortarneranni nutaamik pilersitsinerusoq, Juaaka Lyberth isumaqarpoq:
- Niviaq Korneliussenip atuakkioriaasia immikkuullarissuseqarpoq, tassa siornatigut atuakkiortartut nunatsinni periusiat atornagu nammineerluni immineq periuseqarluni, apeqqutit paquminartutut isigineqarsinnaasut immaqa nipangiutiinnartakka, misigissutsit nipangiutiinnartakkat, aliasunnermik imallit tamakkua nipangiunnagit erseqqissumik allallugit saqqummiussinnaagamigit.
AAMMA ATUARUK Niviaq Korneliussen imminut toquttoqartarnera pillugu: Paquminartuussanngilaq
Maligassiuisoq
Korneliussen atuakkiani ’Homo Sapienne’ 2014-imi saqqummersitseqqaassutigaa. Atuakkiortup suiaassuseq allalu paqumigineqartartoq tassa – suiaaqatiminoortuuneq atuakkiamini tassani allaaseraa.
Atuakkiortup Niviaq Korneliussenip oqaluttualiamigut sammisanik paquminarunnaarsaanini maligassiuisuuneranut ilassutaapput. Tamanna atuakkiamini aammali nunatsinni atuakkiornermik ilinniarluni angalasarnini aqqutigalugit. Aamma annikitsortanut ataasiakkaanik allaaserinninnissamut oqaatsinillu atuinissamut piginnaaneqartoq, Juaaka Lyberthip nersualaaraluni oqaatigaa.
AAMMA ATUARUK Niviaq Korneliussen Apannguaq Lynge Tellesenilu MIO-mit nersornaaserneqartut
’Naasuliardarpi’ kalaallisut danskillu atuarneqarsinnaavoq. Atuagaq nunatsinni atuakkanik naqiterivik, Milik Publishing aqqutigalugu saqqummersinneqarnikuuvoq, Danmarkimilu atuakkanik naqiterivik Gydendal aqqutigalugu saqqummersinneqarnikuulluni.
Niviaq Korneliussen Politikenip Atuakkiortunut nersornaasiuttagaanut aappassaanik innersuunneqarpoq. Atuakkiani ’Homo Sapienne’ 2014-imi aamma innersuunneqassutigaa.
