Aqqartartut innap sisooqqissinnaanera pissutigalugu ujaasinaveertut

Arfininngormat tassaarsuaqarnerani illut aqqanillit imaanut amuneqarnerisigut Nuugaatsiarmiut sisamat ilanngussaasimanissaat aarlerigineqaraluartoq, nassaariniarnissaat suli sulissutigineqanngilaq.

Sakkutuut imarsiortut aqqartartui sumiiffimmiikkaluarput, umiarsuarmili alapernaarsuummi Vædderenimi naalagaq, kommandørkaptajn Søren Kjelden naapertorlugu, qaqqap sisooqqissinnaanera pissutigalugu aqqartartut sulisinnaanngikkallarput.

- Taamatut suliaqarnissaq oqaluuserineqareerpoq, innarli sisooriataarsinnaammat aqqartartut nunamut qanittumi sulinissaat aarlerinarpallaarpoq.

Inuit sisamat Nuugaatsiap tassaarsuarmik arfininngormat eqqugaanerata kingornali maqaasineqarput.

Nuugaatsiaq tassaarsuaqarnerani eqqugaanerpaavoq, nunaqarfimmiullu Uummannamut qimagussorneqarput ilaatigullu katersortarfimmut inissikkallarneqarlutik.

Umiarsuup alapernaarsuutip Vædderenip nunaqarfinni allani innuttaasut 80-it missaat aamma qimagussortissimavai. Nunaqarfinni taakkunani imaq aamma qaffakkiartupiloorsimavoq ajoqusertoqaranili.

- Ilaat soorunami qiapput aliasullutillu, ajoqusertoqarsimarpasinngilarli, taamatullu nalaataqaraluarlutik ajunngillat, Søren Kjeldsen taama oqarpoq.

Umiarsuaq alapernaarsuut ataasinngornermi suli Uummannamiippoq, qaqqalli sisoorfianut ungasinngitsukkut aallartussaalluni.

- Qaqqap sisooqqissinnaanera aarlerineqarpoq, taamaammat uagut suliassatta ilagaat arlaannik pisoqassagaluarpat tamanna kalerriutigissallugu.

Apeqqut: Umiarsuarmik qanillattornissaa uloriananngila?

- Kangerlummi ungasianit itinerusumiillu nakkutigissavarput. Malerujussuit pilissagaluarpata tamanna sineriaatigut pissaaq, Søren Kjeldsen taama oqarpoq.

Maqaasineqartut sisamaasut saniatigut inuit 19-it attaveqarfigissallugit politiit sapaammi amigaatigaat.

Taakkuli ataasinngornerup ingerlanerani sumiissusersineqartut politiit ilisimatitsissutigaat.

Maqaasineqartut qassinik ukioqarnersut, arnaanersut angutaanersulluunniit, politiit oqaatigiumanngilaat.

/ritzau/