Múte B. Egede IA-mi siulittaasuuvoq.Assi: Scanpix

IA-p siulittaasua: Tamassinnut qujanaq!

Tatiginninnissinnut qujanaq. Nunatsinnik ukiuni tulliuttuni sisamani aqutsinissatsinnut maanna tunniussivusi, Múte B. Egede oqarpoq.

- Tamassinnut qujanaq. Tatiginninnissinnut qujanaq. Nunatsinnik ukiuni tulliuttuni sisamani aqutsinissatsinnut maanna tunniussivusi.

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat, Múte B. Egedep partiit siulittaasuisa oqallinneranni KNR TV aallarteqqammersumi oqarpoq.

IA-mi Inatsisartunut qinersinermi ajugaavoq, nunarpullu tamakkerlugu 9.912-init taaguunneqarluni. Taasisut Inatsisartunut 2018-imi qinersinermut sanilliullugit 2.434-nik amerlanerupput.

Siumut ajorsaraluarluni aamma siuarialaarpoq.

Siumut 7.971-init taaguunneqarpoq. Taakku 2018-imi qinersinermut sanilliullugit 14-inik amerlanerupput.

Múte B. Egedellu IA-p qinersinermi ajugaaneranut pissutsit marluk eqqaavai:

- Isumaqarpunga apeqqutit marlussuit pingaarutilerujussuarmik inissisimasimasut: Tassa innuttaasut ulluinnarni atugaat. Kiisalu aamma peqqissuserput avatangiisillu

- Apeqqutit marluk qinersinermi matumani pingaaruteqarsimapput: Inuit inuunermi atugassarititaat siulliuvoq. Taavalu peqqissuseq avatangiisillu. Aallartittoqarpoq, inuiaqatigiillu nikutserlutik tamatuma unitsinneqarnissaa piumasaraat. Apeqqutit marluk IA-mi inissisimanitsinnut pissutaapput, IA-mi siulittaasoq oqarpoq.

Qineqqusaarnermi Kuannersuarni aatsitassarsiornissamik suliniut maanna tusarniaassutigineqartoq sammineqartut annertuut ilagaat.

Australiamiut aatsitassarsiutileqatigiiffiat, Greenland Minerals aatsitassanik qaqutigoortunik ilaatigut batteerinut anorisaatinullu atorneqartartut Kuannersuarni nunatta kujataani Narsap ungasinngisaani ammasumi aatsitassarsiorfimmit piiarusuppai.

IA-p suliniut unitsinniarpaa, pissutigalugu piiaanermi urani aamma piiarniarneqarmat. Nunattami kujataani innuttaasut uranimik piiaanerup avatangiisinut mingutsitsinissaa tamatumalu peqqissutsitsinnut innarliinissaa ernumatigaat.

Múte B. Egede 34-nik ukioqarpoq Nuummilu najugaqarluni.

Nunatsinni siulittaasuusimasuni inuusunnerpaalissagunarputit. Piareersimavit?

- Piareersimavunga. Inuusuppunga - tamanna nukittussutigaara.

Isumaqatigiinniarnernik maanna aqutsisussanngorputit. Kina saaffiginiarpiuk?

- Siulersuisuunerit aqagumut qaaqquneqarput. Taava partiit allat tamarmik oqaloqatigissavagut. Qinigaaffik nutaaq maanna aallartippoq.

Kuannersuarni aatsitassarsiornissamik suliniutip unitsinneqarnissaa neriorsuutiginikuuarsi. Maanna qanoq iliussavisi?

- Tamanna attatissavarput. Qinersisartut eqqissiviilliortut tusarnaassavagut. Uranimik piiaasoqarnissaanut naaggaarpugut.

Erik Jensen Siumumi siulittaasutut Inuit Ataqatigiit suleqatigerusuppigit?

Uatsinnut qanoq neqerooruteqarsinnaanerat apeqqutaavoq. Tamanna oqaatigereersinnaanngilara, Erik Jensen oqarpoq.

Inuit Ataqatigiit unnummut qinersisoqarnerani Inatsisartunut aqqaneq-marlunnik isertitaqarput. Inatsisartuni amerlanerussuteqarnissamut 16-iusussaapput.

Naleraq sisamanik isertitaqarpoq, Siumut qulit.

Demokraatit pingasunik isertitaqarpoq, Atassullu marlunnik.

Suleqatigiissitsisut Nunatta Qitornaalu qinigaatitaqaqqinngillat.

 

Isummersuutit

Nannumik assiliisoq © Vilhelm Lynge Hard

TV, radio: Qinersisartunik ataatsimiititsinerit

INATSISARTUNUT QINERSINEQ #IQ2021

Illoqarfinni assigiinngitsuni qinersisartunik ataatsimiititsinerit tv-kkut radiukkullu aallakaatilerpagut.

Sumiiffiit ornillugit imaluunniit Facebookimi quppernitsinni KNR-imi Qinersinermi apeqquteqarnissamut periarfissaqarputit:

facebook.com/qinersineq

Pilersaarutit uani takukkit