Hans-Henrik Suersaq Poulsenip siuaasami oqaluttuassartaat tupinnaannartoq oqaluttuarigaa

Isiginnaartitsissutip 'Suersaq'-p kalaallit ilisimasassarsiornerat ukkatarivaa. Isiginnaartitsissummi Suersap kinguaava oqaluttuamik tupinnaannartumik saqqummiivoq.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

maajip 30-at 2026 10:00

Maajip 30-at nalunaaqutaq 9.30 nutarneqarpoq: Isiginnaartitsissut Københavnimi takutinneqartussaq pissuteqavissumik taamaatinneqarpoq.

Danskeq, H.C. Andersen, franskeq Napoleon inuillu allat tusaamaneqartut oqaluttuarisaanermi allaaserineqartut pillugit ilinniagarpassuaqarlutalu tusartuarpugut. Uagulli nammineq oqaluttuarisaanerput qanoq ilisimasaqarfigitigaarput?

32-nik ukiulik, Hans-Henrik Suersaq Poulsen, HH-mik aamma ilisimaneqartoq aperivoq. Taanna isiginnaartitsissummi aataqqiutaata ataataanut, ilisimasassarsiornermi peqataasumut, Hans Hendrik Suersamut tunngassuteqartumi, 'Suersaq'-mi isiginnaartitsisuuvoq.

Isiginnaartitsissut eqqumiitsuliortoq, Kimmernaq Kjeldsen peqatigalugu allagaavoq.

- Ilisimasassarsiornerpassuit nunanilu allamiut ilisimasassarsioqataasut tusartarpagut. Kisianni nunaqqatigut oqaluttuarisaanerpullu tusarneq ajorparput. Taamaammat oqaluttuarisassanitsinnik saqqummiinissarput pingaaruteqartoq isumaqarpunga, Hans-Henrik Suersaq Poulsen, Kangerlummi Qeqertarsuarmilu peroriartorsimasoq oqarpoq.

Hans Hendrik Suersaq

Kalaaleq ilisimasassarsioqataasoq atuakkiortorlu 1834-mit 1889-imut inuusoq.
Qeqertarsuatsiaani inunngortoq.
Nunatsinni Issittumi ilisimasassarsiornerujussuarni arlalinni peqataasoq, issittumilu ilisimatusarnermut, piniarnermut nunattalu avannaani innuttaasunut atatillugu tapiissuteqangaatsiarsimasutut ilisimaneqartoq.
Misigisaminik eqqaamasalikkersaarusiorsimasoq.

Allisiguk

Isiginnaartitsissummi Hans Hendrik Suersaq, nulia Meqo taakkulu meeraat ilisimasassarsiornermilu peqataasut allat Kalaallit Nunaanni sikumit 1872-imi ingerlariaqqissinnaanngitsut oqaluttuarineqarpoq.

Inuit katillugit 19-iullutik sikumi saavigussaapput, ukiullu affaani saavigussaaqqallutik Canadamut Labradorimut annaanneqarfigisaminnut apuupput.

Aamma atuarukArnarulunnguaq oqaluttuarisaanermi maanna inissaqalerpoq: “Aqqusaarsimasai tupinnaqaat”

Isiginnaartitsissut Nuummi sapaatip akunnerata siuliani takuteqqaarneqarpoq, Katuamilu nikuillutik sivisuumik ersaartaappaat.

Taanna Københavnimi Det Kongelige Teaterip ilaani, Skuespilhusetimi sapaatip akunnerata naanerani matumani takuteqqaarneqassaaq,

Isiginnaartitsissutip nunatsinni sumiiffinni assigiinngitsuni aappaagu januaarip tungaanut takutinneqartarnissaa pilersaarutaavoq.

Suersaq ataqqiniaraa

Isiginnaartitsissut Suersap nammineq misigisaminik allaaserisai tunngavigalugit allanneqarpoq.

Hans-Henrik Suersaq Poulsenip ukioqqortusilereerami siuaasani aatsaat ilisimallualerpai. Taamaammat inuunerata ilisimasassarsiorfiginera soqutiginarluni ilinniarfiusimasoq, isiginnaartitsisup oqaatigaa.

- Inuk eqqissisimasuuvoq; angut oqaaseqarpallaanngitsoq, nukittulluinnartorli. Taassuma nuliani meeqqanilu sikumeeqataasut ilungersuutigai, taakkulu pillugit tunniutiinnarsimanngissoraraa.

- Suersaq toqungajannermik misigisaqarnermini sapiissuseqarsimanngikkaluaruni uanga kinguaariippassuillu allat ullumikkut maaniinnavianngikkaluarpugut. Angut nukilluinnartoq ataqqiniarneqartariaqarpoq, Hans-Henrik Suersaq Poulsen oqarpoq.

Taassuma Suersap ateqatiginera tulluusimaarutigaa.

- Napoleoni H.C. Andersenilu pillugit tusagaqarnikuuvunga, kisianni taakku uagut oqaluttuarisaanerinngilarput, Hans-Henrik Suersaq Poulsen oqarpoq, nangillunilu:

- Taamaammat isiginnaartitsineq una inunnut uagut nammineq oqaluttuarisaanitsinnut tunngatillugu ilisimasaqarnerulersitsissasoq neriuutigaara.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.