Ukioq manna naatsorsuutit siulliit: Grønlandsbankenip aningaasaleerusuttoqarnerulernissaa naatsorsuutigigaa

Grønlandsbankenip 2026-mi qaammatini siullerni pingasuni naatsorsuutai nutaat pitsaasunik takussutissaqarput.

Aamma naak akileraannginnermi sinneqartoorutit 36,3 millioniugaluartut. Siorna piffissap taamaalinerani sinneqartoortut 3 millionit koruunit missaannik amerlanerupput.

Grønlandsbanken tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.

- 2026-mi niuernermi erniat appasinnerullutik nalorninartukinnerusumillu aallartilluarpugut. Inernerit naammagisimaarnarput, naatsorsuutitsinnullu naapertuullutik pisortaq, Martin Kviesgaard oqarpoq.

Erniat qaffasissusiata appariartornera angusat ajornerunerannut aamma tunngaviusumik isertitat 105 millionit koruuninut appalaarsimanerannut pissutaasut, aningaaseriviup nammineq allappaa.

Grønlandsbankenilli erniat taakku appasinnerunerat siunissamut pitsaasutut aamma isigai.

Aningaasaleerusussuseq

Grønlandsbankenimi aningaaserivimmiittuutit, qularnaveeqqusiissutit aningaasaliinerillu ineriartornerat pissutigalugu niuernermi ineriartortoqarpoq. Aningaaserivimmi niuernikkut ineriartorneq 11 milliardit koruuninik annertussuseqarpoq.

Aningaaseriviup erniat appasinnerat pissutigalugu inuit 2026-mi aningaasaliissuteqarnerunissaat aamma naatsorsuutigaa.

- Ukiup aallartinnerani eqqissiviilliornerup aningaasaqarnermut sunniuteqannginnera pitsaasuuvoq. Inissianik amerlanerusunik pingaartumik Nuummut atatillugu tuniniaasoqarnerunera takusinnaavarput, tamanna pitsaasumik takussutissiivoq. Tamatuma saniatigut tuniniaaviup ilaa tigummisarput ineriartoqqippoq, taamaammat inissisimalluartugut isumaqarpunga, Martin Kviesgaard tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.

Grønlandsbankenip tamatuma saniatigut aningaasaateqarfiup Bec Technologiesimi piginneqatigiissutaata ilaa Nykreditimut tunineqarnissanut isumaqatigiissuteqartoqartoq apriilimi saqqummiuppaa.

Tunisineq 2026-mi naammassineqassappat tamanna Grønlandsbankenimut ukioq manna naatsorsuutinut aningaasaqarnikkut pitsaasumik sunniuteqarumaartoq naatsorsuutigineqarpoq.

Taamaammat aningaaseriviup ukioq manna akileraannginnermi 180-it aamma 205 millionit koruunit akornanni angusaqarnissaminik naatsorsuuteqarnini attatiinnarpaa.

Unammillertaa

Bankiviup ukiup sisamararterutaanut siullermut naatsorsuutit aamma saqqummiuppai. Aningaaseriviup akileraannginnermi 56 millionit koruuninik sinneqartooruteqarnera tassani takuneqarsinnaavoq.

Kalaallit Nunaannili ingerlatsinermi 13 millionit koruunit sinneqartoorutigineqarput.

Aningaaseriviulli erniat qaffakkiartornissai naatsorsuutigai, tamannali ukioq manna angusanut sunniuteqarnavianngilaq.

- Nunat tamalaat akornanni politikkikkut aalassassimaarnerit kingunerinik aningaasat nalikinneruleriartornissaat erniallu qaffariarnissaat naatsorsuutigineqarpoq, tusagassiuutinut nalunaarummi allassimavoq.

Niuernermi aalassimaartoqarnera Grønlandsbankenimut aamma sunniuteqarpoq, taakku tamanna obligationinut pigisanut sunniuteqartoq allappaat.

Tamatumali saniatigut taarsigassarsianut qularnaveeqqusiissutinullu tunngatillugu ukiup sisamararterutaani siullermi taamaallaat 1,7 millionit koruuninik nalikinnerulerput.

- Kalaallit Nunaanni atuisunut taarsigassarsiarititanni annaasat annikipput, taamaammat sumiiffinni assigiinngitsuni nalorninerit sunniuteqarnerlunngillat, Martin Kviesgaard oqarpoq.