Ukioq Royal Greenlandimut aalisartunullu iluatsitsiffiuvoq

Akileraarutinut akiligassat akilereerlugit angusat 113 mio kr-niupput  Royal Greenlandillu   nammineq pigisai  1,3 mia kr- usut takutippaat Royal Greenland niuernikkut tutsuiginartuusoq aningaasatigullu patajaatsumik inissisimasoq.

Suliffeqarfissuup Royal Greenlandip 2014/2015-imi naatsorsuutaasa pisortatigoortumik saqqummiunneqarneranut atatillugu  tusagassiuutinut nalunaarummi taama allassimavoq. 

Suliffissuup nalunaarutaa naapertorlugu  Royal Greenlandip iliuusissatut pilersaarutaani nutaami aalisakkanik Atlantikup Avannaata imartaani pisanik pingaartumik raajanik issittup imartaaneersunik qaleralinnillu nunarsuarmi pilersuisuni siuttunngornissani anguniarpaa tamannalu ajunngitsumik kusanartumillu angusaqarfiuvoq.

Aamma atuaruk Royal Greenland naatsorsuutimigut angusarissaartoq

Angusaqarluarneq aalisartunit malugineqarluarsinnaasimavoq aalisartunut akiliutigineqartut ataatsimoortillugit siornamut sanilliullugit 107 mio. kr-nik amerlanerugamik  Royal Greenlandip sinerissap qanittuani aalisartunut, annerusumik umiatsiaararsorlutik aalisartunut, 1.658-iusunut akiliutai katillugit 560 mio. kr-niupput. 

Tunisassiorneq sivisuumik sikuuneranit sunnigaasimagaluartoq  ingerlatseqatigiiffiup oqaluttuarisaanerani angusat manna tikillugu aatsaat taama pitsaatigipput.

- Avannaani qaleralinnik tunitsiviit tunisassiorfiillu sunnigaasimapput. Aalisakkat ukiup naatsorsuiffiup naannginnerani tuninissaannut qerititsiviit uninngasuutiviutigisut suli piffissaatillugu imaarsinnaasimanngilavut, tamannalu pisisartutsinnut aallisakkanik piserusukkaluartunut sunniuteqarpoq, imaarsigamagaluarutsigillu angusavut amerlanerusimassagaluarput, Royal Greenlandimi pisortaaneq Mikael Thinghuus taama oqarpoq.