GME-p IA pakatsissutigigaa
Taamanimi IA'p naalakkersuisuunerata nalaani uranimik piiaanissamut periarfissanik misissuinissat nukittorsarneqarsimasut, suliffeqarfik nalunaarpoq.
- Pakatsissutigissavara.
Greenland Mineral and Energymi pisortaq John Mair oqarpoq, IA'p Kalaallit Nunaanni uranimik piiaasoqarnissaa pillugu inunnik taasititsisoqarnissaanut kissaataanut.
- Arlalitsigut kinguariarnerussaaq sammivimmut ineriartornermullu Kalaallit Nunaata ukiuni kingullerni urani pillugu siunniussimasaanut, taanna oqarpoq.
Taamatut pisoqarpoq partii isumaqarmat uranitalinnik piiaanngilluinnarnissamik Naalakkersuisut siorna aalajangernerat sioqqullugu tusarniaanermut paasititsiniaanermullu piffissarititaasoq sivikippallaarmat.
Misissueqqaarnermut 500 mio. koruunit maannamut atorsimavai
Australiamiulli aatsitassarsiorfiutaanni pisortap erseqqissarpaa, IA naalakkersuisuutitaqarallarami peqataasimasoq Kujataaniittumi Kuannersuarni uranisiornissamut aallariartitseqataasimasoq.
Suliffeqarfittut akuersissutinik arlalinnik taamani naalakkersuisuusunit pissarsisimavugut, taakkulu Kuannersuarni suliniummut ingerlaqqitsippaatigut aningaasaliisillutalu. Taamaattumik aatsitassarsiornissamut qinnuteqaatissatta sukumiisup tunniunnissaanut suliarput sukumiivoq.
John Mair oqarpoq.
Ilanngullugulu oqarluni GME 2010-mili uranimik piiaaneq pillugu annertuumik tamanut ammasumik paasititsiniaasarsimasoq - IA'p naalakkersuisuutitaanit tapersersorneqartumik.
Taamaattumik inunnik taasititsinissaq uggornartuusoq taanna isumaqarpoq.
- Inunnik taasitsinerup Kalaallit Nunaata periarfissai ajortissinnaavai, naaggaartoqarpallu siuariarnissaq tamaat unitsillugu. Kalaallit Nunaannili tapersersorneqaqaagut neriuppugullu tamaani sulinerput ingerlatiinnarsinnaallugu.
Greenland Mineral and Energy'p Narsap eqqaani Kuannersuarni aatsitassarsiorsinnaanermut maannamut 500 millioner koruunit atorsimavai. Maanna atugassarititaasut naapertorlugit suliffeqarfiup qinnuteqaatini sukumiisoq upernaamut 2015-imut nassiutilersaarpaa.
