Namminersorneq ukiuni qulini: Qiimmatsassimaanermiit unittooqqanermut
Namminersornermut inatsit ataqqinartorsuarmit, Dronning Margrethemik ukiut qulit matuma siorna tunniunneqarmat ulloq immikkuullarilluinnartuuvoq.
Iterpugut soorlulusooq aperlaami illernit nutaat, kinguaatta aqqusaagassaat.
Namminersornermut inatsit naapertorlugu susassaqarfiit tiguneqarsinnaasut:
Nalunaarsukkat I Nunatta susassaqarfiit qaqugu tiguneqarnissaat nammineq aalajangigassaraa
a) Sulitilluni ajoqusernissamut sillimaneq
b) Peqqinnissamut tunngasut sinneri
c) Angallanneq
d) Pigisat pillugit inatsisit
e) Aqqartartoqarneq
Nalunaarsukkat II Susassaqarfiit Naalagaaffiup Namminersorlutik Oqartussallu akornanni isumaqatigiinniarnikkut tiguneqarsinnaasut
1) Pinerluttunik isumaginninneq
2) Pas
3) Politiit unnerluussisartullu aammalu pinerluttut pillugit inatsisit ilaat taakkununnga atasut
4) Eqqartuussiveqarneq pillugu inatsit, eqqartuussiviit pilersinnissaat ilanngullugit
5) Pinerluttut pillugit inatsisit
6) Nunanut allamiunut tunngasut killeqarfinnillu nakkutilliineq
7) Inuit pillugit inatsisit
8) Ilaqutariit pillugit inatsisit
9) Kingornussisarnerit pillugit inatsisit
10) Eqqartuussisorisut
11) Sakkunut tunngasut
12) Radiut atorlugit immakkut angalasunik ajutuulersunik kiffartuussissutit isumannaallisaanerillu
13) Radiut atorlugit attaveqarnermut tunngasut
14) Piginneqatigiinnermut, naatsorsuuserinermut kukkunersiuinermullu tunngasut
15) Nerisassanut neqilinnillu nakkutilliinermut tunngasut
16) Silaannakkut angallanneq
17) Atuakkianut, eqqumiitsulianut, assilissanut il.il. pilerseqqaakkanut piginnaatitaaneq
18) Pilersitseqqaartutut piginnaatitaaneq
19) Gymnasiani ilinniarnerit
20) Immakkut isumannaallisaaneq
21) Umiarsuarnik nalunaarsuineq inatsisillu immakkut angalasunut atuuttut
22) Nunap assiliorneq
23) Imaani nalunaaqutsersuineq, naaralaartitsiviit ilisimasortaqartarnerlu
24) Immami avatangiisit
25) Aningaasanut tunngasunik aaqqissuussineq nakkutilliinerlu
26) Aatsitassanut tunngasut
27) Sullivinni avatangiisit
Naalakkersuisunut siulittaasunngorlaaq, Kuupik Kleist juunip 21-at 2009-mi oqalugiarnermini taama oqarpoq.Taassuma ulloq nuannerluinnartutut kisianni naalakkersuisoqatigiinnissamut isumaqatigiinniaqqammernerit Inuit Ataqatigiit, Demokraatit Kattusseqatigiit Partiiatalu naalakkersuisooqatigiilerneranik kinguneqartoq, pissutigalugit aalassassimaarfittut aamma eqqaamavaa.
Ulloq nalliuttorsiorfiullunilu tussunngunartoq
Namminersorneq pillugu inatsit pissutsit, nunani allarpassuarni nalinginnaalluinnartut, pillugit ukiorpassuarni isumaqatigiinniarnerit assortuunnerillu inernerivaa. Tassalu suunngitsuusaajugaluit, pisuussutinut uumaatsunut piginnittussaaneq, nunanut allanut politikkimut sunniuteqarsinnaaneq kiisalu inuiaqatigiittut inuiaasutullu nammineq oqaasilittut piorsarsimassuseqartutullu akuerisaaneq.
- Ullaaq taanna soorunalimi attortinnartorujussuuvoq, aamma pisoqisuujugami. Kisianni aamma taassuma saniatigut ulaperujussuarnikuulluta suna tamarmi sukkasuumik ingerlavoq. Kisianni ullaaq taanna eqqaamasassaavoq inuuneq naallugu, Kuupik Kleist oqarpoq.
Namminersornerup atuutilerneratigut suliassaqarfinnut amerlanerusunut, soorlu assersuutigiinnarlugu politiinik, nunarput akisussaasunngorsinnaalerpoq, aammali akisussaaffinnik Danmarkimiit tigusinermi aningasanik tapiissutit amerlinissaannik periarfissani annaallugu.
Susassaqarfiup aappaata affaa tiguneqartoq
Aatsitassannut tunngasut sullivinnillu isumannaallisaanermut akisussaaffiup ilaa namminersornerup aallarteqqammilaaginnarnerani nunatta tiguai, tamatumali kingorna tiguseqqinnani. Ukiunilu qulini akisussaaffeqarfinnik taama tigusakitsiginerput, namminersorneq pillugu isumalioqatigiititami atorfilittaasup pikkornartutut isiginngilaa:
- Suu, annertunngillat, Jakob Janussen oqarpoq.
Taanna assigiinngitsunit taperserneqarpoq.
- Ikigisassaapput. Kisianni tassa aamma tassani pissutaavoq, isertitassatigut ineriartortitsineq sukkaappallaaqimmat, Lars-Emil Johansen, namminersorneq pillugu kalaallit qallunaallu isumalioqatigiititaanni ilaasortaasoq, oqarpoq. Aamma namminersornermi siuttoq siulleq siuariarnernik amerlanernik maqaasivoq.
- Isumaqarpunga angorusutavut, taamanikkulli anguneqarsinnaasutut takorluukkavut, annertunerpaamik piviusunngorsimanngitsut ajuusaarnaraluartumik. Aammalu piffissaq qaangiuttoq naalakkersuinikkut eqqisisimannginnermik ilisarnaateqartoq, Kuupik Kleist oqarpoq.
Aningaasat ataqatigiinnerlu Nunatsinnik siuariartitsisinnaasut
Taamani pitsanngorsaanissaq nunattalu ineriartornissaa neriuutaallunilu upperineqartoq angutit pingasut isumaqatigiissutigaat, aammali maanna killiffitsinniit nunarput nikeriaqqissappat, piumasaqaat annerusuusoq ilisimaarivaat.
Nunarput suli namminersortutut naalagaaffiunngimmat susassaqarfiit tiguneqarsinnaanngitsut.
- Naalakkersuinikkut aaqqissuussineq
- Naalagaaffimmi innuttaassuseqarneq
- Eqqartuussiviit Qullersaat
- Nunanut allanut politikki
- Sillimaniarnermut illersornissamullu politikki
- Nunap aningaasaatai aningaasanullu politikki
Kuupik Kleistip ukiut qulit matuma siorna oqaatigisani ullumikkut oqaatigeqqiinnarsinnaasorai.
- Ataatsimoortariaqarneq. Aamma suliassat ajornartorsiutitut qaangerniagassat aaqqissaganni, taava periarfissatuaavoq ataatsimoorneq avissaartuunnerunngitsoq, taanna oqarpoq.
Lars Emil Johansenip isumalluutinik atorluaanermut pikkorinnerulernissarput tikkuarpaa, taamaalilluta susassaqarfinnik amerlanerusunik tigusinissatsinnut aningaasassaqalissagatta.
- Aningaasarsiorfissanik allanik pissarsiornissaq pimoorunneqarnerusariaqarsoraara ullormikkornit, taanna oqarpoq
Namminersornerup atuutilerneraniit maannamut ineriartorneq pillugu Naalakkersuisunut maanna siulittaasuusumik, Kim Kielsenimik, KNR aperuiniarluni sulivoq, TAmannali maannamut suli iluatsinngilaq.
