Mette Frederiksenimut ingerlaaqatigiinnermik takutitsineq: Eqqunngitsumik pineqarpugut

Danksit ministeriunerat Nuummut tikippat inatsisitigut ataataqanngitsut, arnallu spiralilersorneqarsimasut ataatsimoorlutik akerliussutsimik takutitsilersut.
Klaus Frederiksen akerliussutsimik takutitsinissamik aaqqissuisuuvoq, taanna inatsisitigut ataataqanngitsut, arnallu spiralilersorneqarsimasut peqatigalugit ingerlaaqatigiissapput. Assi © : Johansinnguaq Olsen, KNR
juunip 03-at 2023 17:36

Naalagaaffeqatigiinni Savalimmiuniit, nunatsinniit Danmarkimiillu siuttut Nuummi sapaatit akunnerata tulliani ataatsimeeqatigiilerpata. Politikerit kisiartaallutik ullormut pilersaaruteqarnavianngillat.

Ataatsimiinnermi aallartippat danskit ministieriunerannut, Mette Frederiksenimut (S) ingerlaaqatigiinnissamik pilersaaruisortoqaleruttorpoq.

Inatsisitigut ataataqanngitsut, marlunngorpat Hans Egedep illuata silataani ataatsimoorlutik takkutissapput.

Inatsisitigut ataataqanngitsut ilaat, ingerlaaqatigiinissamillu aaqqissuussisuusoq, Klaus Frederiksen KNR-imut taama oqaluttuarpoq.

- Tassa qallunaat naalakkersuisuisa siulittaasuat, Mette Frederiksen, qullerpaartaasutut maannakkut akuliuttariaqalersoq piumasaqarluni, suliassaq sivitsorsarneqarani naammassineqartariaqartoq. Naalagaaffiup kukkuluttornera ersarereertoq qaangiataaginnarneqarsinnaanngitsoq, Klaus Frederiksen oqarpoq.

Naapertuilluanngitsumik pineqarpugut

Inatsisitigut ataataqanngitsut arnallu spiralilersorneqarsimasut, danskit naalagaaffianni inatsisitigut eqqunngitsuliorfigineqarsimallutik, Klaus Frederiksen isumaqarpoq.

- Attuumassuteqaqatigiiffigivarput innuttaasutut pisinnaatitaaffitsinnik piaaffigisaasimanerput. Aamma taakkua saaffigigakkit isumaqarsimavunga tulluartuusoq marluulluta eqqartuussivilersuussileratta, taakku aamma eqqartuussivilersuussilermata, minnerunngitsumillu inatsisileritooq ataaseq maannakkut inatsisileritooralutigu taamaammat tulluarluinnarsorisimavara kattulluta akerliunitsinnik takititsinissarput, maaniinnera iluatsillugu, taanna oqarpoq.

Nunatsinni inatsit malillugu meeqqat nunatta kitaani 1963-p siorna nunattalu sinnerani 1974-p siorna uersakkat ataataminnik ilisimanninnissamut, kingornussinissamut imaluunnit ataatami naggataannik naggateqarnissamut pisinnaatitaaffeqanngillat.

Inatsit taanna danskit naalagaaffiata akisussaaffigaa.

Danskit oqartussaasui kalaallit amerliartoqqunagit 1966-ip 1975-illu akornanni kalaallit niviarsiaqqat arnallu tuusintilikkaat spiralilersinneqarput, DR-ip ”Spiralkampagnen”-imik taallugu podcastimik tusarnaagassiliareqqammisaani aallakaatitassiarineqarpoq.

Arnat aperineqaqqaaratik spiralilersinneqarsimasuni arlallit tarnikkut timikkullu kingunerlutsitserujussuarnerannik kinguneqartumik qinigassinneqarsimanngitsutut

Suliat sivitsuunneqarpallaartut

Danskit naalagaaffiannit suliat assigiinngitsut marluk maanna ataatsimoorlutik, suliamik naammaginninnginnertik takutinniarlugu aalajangerput.

Klaus Frederiksen, ingerlaaqatigiinnissarsi qanoq kinguneqartoqassanersoq neriuutigaasiuk?

- Isumaqaratta maanna piffissanngortoq, inatsisitigut ataataqanngitsuusugut suliaq pillugu suliakkiissutigigatsiguli naalagaaffiup kinguarsarusaartuartuarsimavaa, oqariartuutigalugu inatsisinik arlaannaanilluunniit unioqqutitsisoqarsimanngitsoq, taanna oqarpoq.

Suliat taakku assigiinngitsut suliarineqarniarnerat sivisuallaarujussuartoq, Klaus Frederiksen isumaqarpoq.

Danskit spiralilersuisoqarsimaneranut suliamik pimoorussinngippallaartut naalakkersuisut Danmarks Radiomut isornartorsiutigaa.

Spiralilersuisoqarsimanerali pillugu qulaajaaneq aallartittoq, naalakkersuisut sapaatit akunnerata siuliani nalunaarutigaat.

Taarsiiffigineqarusuttut

Arnalli spiralilersorneqarsimasut ilaat maanna utaqqikatalluinnaramik utaqqeqqissinnaajunnaarput.

Arnat spiralilersorneqarsimasut ikinnerpaamik 140-t danskit naalagaaffianiit taarsiiffigineqarnissaminnik piumasaqarlutik, eqqartuussissuserisumut, Mads Prammingimut saaffiginnittut, taassuma sapaatit akunnerata siuliani KNR-imut ilisimatitsissutigaa, taanna aamma inatsisitigut ataataqanngitsunut eqqartuussissuserisuuvoq.

Inatsisitigut ataataqanngitsut 26-it danksit naalagaaffianinngaanniit 3.250.000 millionit koruuninik taarsiiffigineqarnissaminnik piumasaqarnikuupput.

Taakkuli naalagaaffimmiit marsimi itigartinneqarput. Maanna suliaq eqqartuussivilersuunneqartussanngorpoq.

Ingerlaaqatigiinnissamik aaqqissuusseqataasoq, Naja Lyberth, piumasarinngisaminik spiralilerneqarsimanini pillugu sassaqqaartuuvoq.

Taassuma ilanngullugu KNR-imut paasissutissiissutigaa, Mette Frederiksenimut oqalugiartoqassasoq minutsimilu nipaallisimaartoqarumaartoq.