Nunatsinni imminut toquttut ukiumut amerlassusaannik seqersitsineq: Eqqartortariaqarparput
Nunatta inuisa amerlanersaat imminut toqussimasumik – imaluunniit imminut toqunnissamik sioorasaarisimasumik - ataatsimik arlalinnilluunniit nalunngisarput.
Tamannalu eqqartortariaqarparput.
Nuummi Tuapannguani inissiarsuit ilaata, blok T-p, isuata kujammut sammisup iigarsuani seqersitsillutik saqqummersitsisussat sisamat taama oqarput.
Qaamarngit 45-t iigarsuarmi tassani takussaalersussat nunatsinni imminut toquttut agguaqatigiisillugu ukiumut amerlassusaannik ersersitsisuussapput.
- Illup isua alianartumut assersuutaassaaq, kisianni aamma tassani kusanartumik unneqqarissumillu nikorfassiusinnaassalluni, eqqarsaatersuuteqarfiusinnaassalluni, naapiffiusinnaassalluni eqqaamanniffiulluni. Tassani aamma oqaloqatigiinnerit, taallamik atuaanerit allanillu eqqumiitsulianik suliaqarnerit pisinnaassapput, saqqummersitsinissamik suliniutillit ilaat oqarpoq.
Illussanik titartaasartoq saqqummersitsinissamillu suliniummi aqutsisuusoq, Bilo Høegh Stigsen, atuakkiortoq Niviaq Korneliussen, sociologi politikeriusimasorlu, Malîna Abelsen aamma tarnip pissusianik ilisimasalik Inuk Bourup Bang saqqummersitsinissamik suliniuteqartuupput.
Taakku tamarmik imminut toqunnermut tunngasunik suliaqarnikuullutillu nalaataqarnikuupput.
Inuiaqatigiinni oqallisaanissaa saqqummersitsinermi siunertaasoq
Qulliit pingasut sisamalluunniit qaammatit tamaasa iigarsuarmi tassani ikinneqartassapput, tamannalu nunatsinni imminut toquttut qaammammut amerlassusaannut naapertuulluni.
Nunatsinni imminut toqussimasut nunarsuarmi amerlanerpaapput.
Nunatsinni imminut toquttut qaammammut amerlassusaat amerlippata ikilippataluunniit, qaamarngit qanorluunniit 45-juassapput. Qimagaasut ataqqiniarlugit qaamaneq ataaseq inummut aalajangersimasumut attuumassuteqartinneqanngilaq.
Inuunerup isumaata, inuit tamarmik naleqarnerat, akisussaaqataanitta tatitussuseqarnerullu oqallisaanerunissaat seqersitsillutik suliniutaanni siunertaasoq, taakku oqarpoq.
- Inoqativut taama amerlatigisut inuunermi artorsartillugit inuiaqatigiit peqqissut angusinnaanngilagut.
Inuunerlu –artornarsigaluarpalluunniit aamma – qanoq pingaaruteqartigisoq oqallisigisariaqarparput, aamma qanorluunniit kissaatigisimanngitsigigaluaraannniit imminut toquttoqarsimatillugu aliasunnissamut anniaateqarnissamullu inissaqartitsisariaqarpugut. Nunattalu politikerii taamaaliornissaq salliutinngikkaat, suliniutillit isumaqarput.
- Inuiaqatigiittut ajornartorsiut, imminut toqunneq, eqqartussagipput pingaarluinnarpoq, tassami inuiaqatigiittut ajornartorsiutigisorujussuuarput, imminullu toquttumut ilaqutaanullu taamaallaat alianartuunani, taakku allapput.
Taakku seqersitsillutik suliniutertik WHO-p nunarsuaq tamakkerlugu imminut toqunnissamik akiuiniarnermut ullorititaani, tassa septembarip qulingani, ualikkut sisamanut saqqummiutissavaat.