Danmarkip EU Issittumi Siunnersuisoqatigiinni ilaatikkusuppaa
DANMARK: Jyllands-Postenili naapertorlugu nunanut allanut ministerip, Martin Lidegaardip, EUp Issittumi Siunnersuisoqatigiinni alaatsinaatsutut ataatsimeeqataasalernissaa sulissutiginiarpaa. Immaasinnaasormigooq EU Issittumut aningaasaliisinnaassasoq.
Christiansborgimi partiit illuatungiliuttut isumaqatigiissutigaat Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataatsimiikkaangata EU alaatsinaattutut peqataasariaqartoq, peqataasarnermigummi issittumi inuuniarnermut ilisimasaqarnerulersinnaammat. Issittumi nunat arlallit, ingammik Canada, EU-p puisit amiinik eqquseqqunnginnera pillugu Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataatsimiikkaangata alaatsinaattarnissaa akerlerisimavaat.
- Isumaqarpunga Issittumi apeqqutit pillugit EU taamaalilluni peqataanerulersinnaasoq. Soqutiginninnerulerluni. Issittumi apeqqutit pillugit imaassinnaavoq Grækenlandimiittumut Italialluunniit Kujataamiumut allamiorpasilaassasoq. Tamannali aamma taakkununnga pingaaruteqarpoq, SF-ip nunanut allanut tunngasunut oqaaseqartartua, Holger K. Nielsen KNR-imut oqarpoq.
EUp puisit amiinik eqqusseqqunnginnini atorunnaarsissavaa
Siornatigut nunanut allanut tunngasunut ministeriusimasup konservativineersup Per Stig Møllerip EUp Issuttumi Siunnersuisoqatigiinni alaatsinaatsutut ataatsimeeqataasarnissaa isumaqatigaa. Nassuerutigaluguli EU alaatsinaatsitaqalissappat apeqqutit assigiinngitsut pillugit EU isummaminik allanngortitsisariaqartoq - soorlu puisip amiinik nioqquteqarneq pillugu. Apeqqummimi tassani EU Issittormiut soqutigisaannik akerlilersuisimammat.
- Puisit amii Kalaallit Nunaanneersut pillugit aammalu arfanniarnermut tunngasut pillugit EU akerlilersuiuarsimavoq. Taamaattumik isumaqarpunga alaatsinaatsitaqarnissaq pitsaasuusoq, Kinami alaatsinaatsuusinnaappat, aamma EU tassaniittariaqarpoq. Aammattaaq isumaqarpunga eqqortuliornerusoq Kalaallit Nunaat russituulli oqaluttuarsimammat - EU Issittoq pillugu paasinninnermik takutitsisariaqartoq. Tamannali pillugu EU paasinninnermik naammattumik takutitsisimanngilaq.
EU ilaarusuppoq
Jon Rahbek-Clemmesen, issittumi pissutsinut isumannaassusermullu politikimut ilisimasalik DIIS-imeersoq, isumaqataavoq. Taanna isumaqarpoq EU-p Kalaallit Nunaat aningaasatigut tapertarnissaannik isumaqatigiissutinik neqeroorfigisinnaagaa.
EU alaatsinaattutut inissikkuni taasisinnaasassanngikkaluarluni, EU-mut pingaarnerpaasoq tassaavoq Issittumi Siunnersuisoqatigiinni pingaaruteqartuni najuunnissani. Tassanimi ilaatigut Kina, Japan Indialu alaatsinaattutut ilaasortaapput taasisinnaanatik.
- EU-p isumaa naapertorlugu klubbimut ilaasortanngornissamut tunngavoq. EU-p imminut nunanut allanut tunngasunut politikikkut sunneeqataasinnaasutut nalilerniarneranut tunngavoq. Imaanngilaq EU Issittumi Siunnersuisoqatigiinni alaatsinaattutut ataatsimeeqataasaleruni sunniisinnaassasoq.
