Tunillatsissimasutulli paasineqartut amerlinerat coronavirusimut misissortissimasut amerlerujussuarnerannik peqquteqarpoq. Taamaammat tunillatsissimasutut maanna paasineqartut upernaamiit amerlanerupput.Assi: Tim Kildeborg Jensen/Ritzau Scanpix

Danmarkimi coronamik tunillatsissimasut apriilimili aatsaat taama amerlatigisut

Danmarkimi inuit 347-t coronavirusimik tunillatsissimasutut ullup unnuallu kingulliit ingerlaneranni paasineqarput. Naalagaaffiup nappaatinut akiuussutissaliorfia, Statens Serum Institut (SSI), ataasinngornermi taama ilisimatitsivoq.

Coronavirusimik tunillatsissimasut apriilip ulluisa arfineq-pingajuannili aatsaat taama amerlatigipput. Taamanikkummi tunillatsittutut ullup unnuallu kingulliit ingerlaneranni paasineqartut 408-upput.

Tunillatsissimasutulli paasineqartut amerlinerat coronavirusimut misissortissimasut amerlerujussuarnerannik peqquteqarpoq. Taamaammat tunillatsissimasutut maanna paasineqartut upernaamiit amerlanerupput.

AAMMA ATUARUK Danmarkimi tunillatsissimasut amerliartoraluartut malittarisassagut tunillatsissimasunik nunatsinnut isitsaaliisut

Danmarkimilu inuit 2 millioninit amerlanerusut coronavirusimut misissortissimasut, nalunaarsukkat ataasinngornermi saqqummiussat takutippaat.

Socialdemokraatit Danmarkimi tunillatsissimasut amerlinerisa ilutigisaannik coronavirusip siaruatsaalinissaanut killilersueqqinnerunissaminnik ilimasaaripput. Kisianni sumerpiaq qaqugorpiarlu taamaaliornissartik erseqqissumik ilisimatitsissutiginngikkallarpaat.

Coronavirusumik tunillatsissimallutik uninngasut ullup unnuallu kingulliit ingerlaneranni pingasunik amerlillutik maanna 50-iupput. Taakkunannga sisamat peruluttut inaanniipput ataaserlu anersaartuuteqartitaalluni.

AAMMA ATUARUK Danmarkimi kommunerpaalunni sulisut angerlarsimaffimminnit suligallassasut

Danmarkimi coronavirusimut attuumassutilimmik toqquteqartut marlunnik amerlisimapput. Tassa imaappoq, coronavirusi Danmarkimi februaarimi tuniluutilermalli nappaammut tassunga attuumassutilimmik toqquteqartut katillutik maannamut 633-upput.

Tunillatsissimasutut paasineqartut nutaat amerlavallaarujussuartut, Københavns Universitetimi nappaatinik tuniluuttunik ilisimatusarnermi professori, Allan Randrup Thomsen, isumaqarpoq.

- Tunillatsissimasutut paasineqartut amerliartornerat alaakkaavoq, isumaqarpungali amerlavallaarujussuartut. Tunillatsissimallutillu uninngasut amerliartorusaartut aamma maluginiarparput. Taakkua amerlipiloorsinnaapput, professori oqarpoq.

Allan Randrup Thomsen qanittukkut killilersueqqinnerusoqassangatippaa. Taanna ingammik unnuakkut qiimasunneq killilersuiffiginerusariaqartoq isumaqarpoq.

- Allaammi isumaqarpunga imerniartarfiimmi ammaqqusaanerat apeqquserneqartariaqartoq.

- Inuillu neriniartarfinni issiallutik nerisarnissaat qanermullumi assiaquteqartarnissaat aamma inassutigineqarsinnaavoq. Siaruatsaaliinermut iluaqutini pitsaanerpaanngikkaluartoq sunniuteqalaarsinnaavoq. Tamanna pisiniarfissuarni niuertarfissuarnilu toqqakkani inassutigineqarsinnaavoq, taanna oqarpoq.

Danmarkimi coronavirusimik tunillatsissimasut København Kommunemi 238-upput Frederiksberg Kommunemilu 45-ullutik. Tunillatsissimasutut tallimanngormalli paasineqartut kommunini taakkunani marlunni amerlanerpaapput.

 

 

Isummersuutit

inatsisartut-sal-sep2019.jpg

Inatsisartut Ukiakkut Ataatsimiinnerat



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat