Danmarkimi angajoqqaanut kalaallinut misiliissutit kiisami atorunnaalersut
Suliani allamut inisseeratarfiusinnaasuni angajoqqaanut kalaaliusunut tarnikkut misiliissutit nalinginnaasut atorunnaarnissaannik isumaqartumik inatsisissatut siunnersuummik Danmarkmi nalakkersuisut saqqummiussissapput.
Kommunit tassunga taartaaasumik sulisoqatigiit immikkoortut kalaallit oqaasiinik kulturiannillu immikkut ilisimasaliusunik atuisarnissamik pissussaaffilerneqassapput.
Danmarkip isumaginninnermut ministeria tusagassiorfinnut taama nalunaarpoq.
- Meeraq angerlarsimaffimminiit peersinneqarangat, tamanna ilaqutariinnut akuliunnerit sakkortunerpaasa ilagivaat. Sulianut meeqqanut tunngasunut, ilaqutariinnut Kalaallit Nunaanneersunut tunngasuni periaatsit Naalakkersut isumakuluutigalugit nalunaarutiginikuuaat.
Inatsit allanngortissinnaasimanngikkaa
Erinitsaassaasumik kiisami allannguisoqalerpoq. Politikerit, peqatigiiffiit inuinnaallu Danmarkimi angajoqqaanut kalaallinut tarnikkut misiliissutit atorunnaarnissaat qaammatini kingullerni arlalinni sulissutigaat.
Atorunnaarsinnaanngitsulli, isumaginninnermut ministerip aalajangiussisimalluinnaraluarpaa. Angajoqqaat piginnaasaannik misiliissutinik atuiunnaaqqusisinnaanani suliaasimasunillu suliareqqeeqqusisinnaani, taanna siunersioqatigineqarami oqarpoq.
- Suliat aalajangersimasut aamma misiliissutinik assigiinngitsunik atorunnaarsitsinissaq uanga iliuuseqarfigisinnaanngilakka, tassami misiliissutinik atuinissaq inatsimmi allaqqanngimmat.
Allannguisussanngoriasaarpulli. Amerikap præsidentissaatut ivertinneqngajalertup Donald Trumpip nunatsinnik soqutiginneqqilernerminik sapaatit akunnerit marluk matuma siorna nalunaareernerani nunarput tamanit oqallisaaqaaq.
Taavaliuna Danmarkimi angajoqqaanut kalaallinut misiliissutit atorunnaartussanngornerannut sunaana allannguutaanersoq, ministeri KNR-imit aperineqarami ima akivoq:
- Kommuni suliani taamaattuni nammineq nalilersuisarunnaaqqusinnaagivut paasivarput. Sulisoqatigiit immikkoortuusut taamaaliortalertussanngorput. Tassa tamanna nutaartaraa. Taama aaqqiinissaq siusinnerusukkut eqqartornikuunngilarput, kalaallillu naalakkersuisuilu suleqatigiilluarnikkut taama aaqqiinissamik isumaqatigiippugut, taanna oqarpoq.
Soorliuna maanna aatsaat taamaaliortusi? Taamaaliornissarsimi Danmarkimi inuttut pisinnaatitaaffinnik ilisimatusarfiup allarpaaluillu ukiorpaalunni suaartaatigaat.
- Tarnikkut misiliissutit oqallisigineqaleqqaaramik kalaallit kulturiannut oqaasiinullu naleqqussaaqqusisorpassuaqarpoq. Ilungersunarnikooqaaq. Allatut maanna iliorpugut. Taamalu aaqqiinissamik qangali eqqarsaateqarsimannginnerput ugguutigaara. Nuummi Københavnimilu akerliussutsimik takutitsinerit naalakkersuisullu siulittaasuata suliamut akuliunnera sunniuteqarput. Isornartorsiuisut imaaginnavilersimapput, taamaammat Kalaallit Nunaat suleqatigalugu aaqqiissuteqarnissaq pingaartissimavarput.
Sivisuumik suliaasoq
Meeqqanut inuusuttunullu naalakkersuisoq Aqqaluaq B. Egede aamma isumaginninnermut ineqarnermullu ministeri Sophie Hæstorp Andersen suliaq arlaleriarlutik oqaloqatigiissutigaat.
Naalakkersuisut angajoqqaanut tarnikkut misiliissutinik atuiuinnaaqqusinikuupput. Taamaammat taama angusaqarneq, Aqqaluaq B. Egedep aamma naammagisimaarpaa.
- Piffissaq sivisooq atorlugu anguniagarput anguarput, kalaallit ilaqutariit angajoqqaat piginnaasaannik misissuinermi tarnip pissusaanik misissuutit Danmarkimi atorunnaarsinneqarnissaat.
- Aammattaaq nuannaarutigalugu oqaatigerusuppara, Naalagaaffiup naalakkersuisuisa tarnip pissusaanik misissuinerni kukkusumik inissiinernik kinguneqartitsisimasinnaasunik, suliaqarnermi nalilersueqqinnissaq pisussaaffittut tigusimammassuk, Aqqaluaq B. Egede Meeqqanut, Inuusuttunut Ilaqutariinnullu Naalakkersuisoqarfiup tusagassiorfinnut nalunaarutaani issuarneqarpoq.
