Danmark nunarpullu piareertut: Qulaajaasoqalerpoq
Nunatta Danmarkillu akornanni pissutsit pillugit oqaluttuarisaanermik qulaajaasoqassasoq, Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisui isumaqatigiipput. Suliakkiissut kingusinnerpaamik 2022-mi oktobarip naanerani naammassineqareersimassaaq.
Spiralilersuisoqarsimaneranut tunngasut
- Inatsisartut spiralilersuisoqarsimanera nunasiaataajunnaarnerlu maajimi juunillu aallartinnerani oqalliserujussuarmassuk aalassaataaqaaq.
- Danskit oqartussaasui kalaallit amerliartoqqunagit spiralilersuinissaminnut inassuteqarsimasut, DR-ip ”Spiralkampagnen”-imik taallugu podcastimik tusarnaagassiliareqqammisaani erserpoq.
- 1966-ip 1975-illu akornanni kalaallit niviarsiaqqat arnallu tuusintilikkaat spiralilersinneqarput.
- 1966-ip 1970-illu akornanni spiralilersinneqartut 4.500-upput.
- Kalaallit Nunaanni arnat naartusinnaasut taamani 9000-upput.
- Aperineqaqqaaratik spiralilersinneqarsimasuni arlallit tarnikkut timikkullu kingunerlutsitserujussuarnerannik kinguneqartumik qinigassinneqarsimanngitsutut misigisimapput. Anniaatigalugulu kingunerluutigisimagaat arlallit oqarput.
- Spiralilersuinerup kingorna inunngortartut 1970-ikkunni affaannanngungajapput: 1967-imi 1.674-it inunngortut 1974-mi 638-t inunngorput.
- Niviarsiaqqanut ukiukitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, spiralilersuineq danskit suliniuteqaleruttorneranni inatsisitigut akuerisaanngilaq.
Nunatta nunasiaataajunnaarneranut tunngasut
- Nunatta Danmarkillu oqaluttuarisaanerannik qulaajaasoqarnissaa Inatsisartut aasaanerani sulinngiffeqalernissaannut ulloq ataasiinnanngortoq akuerineqarpoq.
- Nunarput 1953-imi nunasiaataajunnaarluni Danmarkimi amtiulermat, Naalagaaffiit Peqatigiit (FN) nunasiaajunaarsitsinermut piumasaqaataannik Danmarkip naammassinnissimaneranik qulaajasussanik Inatsisartut isumalioqatigiissitaliornialerput.
- Naalagaaffiit Peqatigiit (FN) inuttut pisinnaatitaaffiit pillugit malittarisassaat taamani maleqqissaarneqarsimanersut ilaatigut misissorneqassaaq.
- Tusagassiortup Anne Kirtine Hermannip atuakkiaa "Imperiets Børn" siorna saqqummerpoq. Danmark nunatta siunissaanut tunngasuni periarfissat pillugit paasissutissanik taamani Landsrådimut piaaraluni isertuussisarsimasoq, atuakkiaani allaqqavoq.
- Periarfissat taakkua FN-ip nunasiaatillit sorsunnersuup kingulliup soraareernerata ilutigisaanik nunasiaajunaarsitsinissaannik piumasaqarnermini saqqum-miuppai.
Tassa qulaajaanermi najoqqutarineqartussat oktobarimi piareerneqareersimassapput piareersimaleriarpatalu qulaajaasoqalissaaq.
Tamanna Naalakkersuisut kissaateqarnerat naapertorlugu pissasoq, Naalakkersuisut tusagassiutinut nalunaarput.
- Ukiuni kingullerni ilisimalersimavagut pisimasut assigiinngitsut alianartut. Pisimasut inunnut eqqugaasimasunut inuttut annertuumik kinguneqartarsimasut. Inuiaqatigiit Kalaallit tamarmiullutik oqaluttuarisaanermi pisimasunik qulaajaasoqarnissaa kissaatigaat, Naalakkersuisut siulittaasuat Múte Bourup Egede oqarpoq.
Sorsunnersuup kingullermiit maannamut pisut qulaajarneqassapput.
Spiralilersuineq nunasiaataajunnaarnerlu
Politikikkut aalajangiisimanerit, pisimasut assigiinngitsut pissutsillu allat nunatta ineriartorneranut innuttaasunullu sunniuteqarsimasut aamma nunat taakku akornanni pissutsinik sunniisimasut qulaajaanermi isiginiarneqassapput.
Ilaatigut nunatsinni qaammatini kingullerni marlungajanni quarsaataasumut, tassa spiralilersuisoqarsimaneranut tunngasut qulaajarneqarsinnaassapput.
Inatsisartummi niviarsiaqqanik arnanillu 1960-ikkut 1991-illu akornanni spiralilersuisoqarsimaneranik attuumassuteqanngitsumit qulaajaaqqusipput. Naalakkersuisullu tamanna danskit naalakkersuisuinut sapaatit akunneri marluk matuma siorna saaffiginnissutigaat.
Nunatta peqqinnissaqarfimmut tunngasut 1991-imi sussaqarfigilerpai, taamaammat 1991-ip tungaanut pisut ilanngullugit spiralilersuisimanerm qulaajarneqassapput.
AAMMA ATUARUK Mimi Karlsen: Spiralilersuisimanermik qulaajaaneq ajornakusuussaaq
Nunarput 1953-imi nunasiaataajunnaarpoq, Inatsisartullu danskit naalagaaffiata nunatta nunaasiaataajunnaarneranut tunngatillugu Naalagaaffiit Peqatigiit nunasiaataasimasunik ineriartortitsinissamut malittarisassaat naapertorlugit pisussaaffimminik qanoq naammassinnissimatigineranik qulaajaasoqarnissaanik kissaateqarnerat tunngavigalugu Naalakkersuisut aamma qulaajaaqqusipput.
- Oqaluttuarisaanerput oqaluuserissavarput. Ukiut ingerlaneranni aalajangiunneqartarsimasut assigiinngitsut tunuliaqutaat qulaajassavagut, Múte Bourup Egede oqarpoq.
Danskillu ministeriunerata, Mette Frederiksenip (S), Naalakkersuisut siulittaasuat isumaqatigerpasippaa.
- Danmark Kalaallit Nunaallu ataqatigiilluarnerat ataqqeqatigiinnermik tunngaveqarpoq. Oqaluttuarisaanerpulli qulaajagassartaqarpaaloqartoq piffissami kingullermi paasivarput, taanna tusagassiutinut nalunaarpoq.
Meeqqat misileraataasimasut utoqqatserfigineqartut
Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Timersornermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik danskillu ilinniartitaanermut ilisimatusarnermullu ministereqarfiat ilisimatusartut arlaannaannulluunniiit attuumassuteqanngitsut oqaluttuarisaanermik qulaajaanissaannut suliakkiisuussapput.
Suliakkiissut kingusinnerpaamik 2022-mi oktobarip naanerani naammassineqareersimassaaq. Politikerit qaffasissumillu sorpiaat misissorneqassanersut taamanikkussamut oqaloqatigiissutigissavaat.
AAMMA ATUARUK Inatsisartut tamarmik isumaqatigiipput: Spiralilersuisoqarsimanera qulaajarneqassaaq
1945-imiit maannamut pisimasut Danmarkip nunattalu akornanni avissaartuutaasimasut arlaqarput.
Danskit ministeriunerata meeqqat ilaqutaminnit avissaartinneqarlutik 1951-imi Danmarkiliartitaallutik misileraataasimasut 22-t siorna marsimi utoqqatserfigai.
Allamut tunngasumik aamma peqarpoq, tassa amerikamiut timmisartuat qaartartunik usilik Pituffiup eqqaani 1968-imi nakkarpoq. Timmisartoq taanna brintimik qaartartulianik usilersorneqarsimavoq, Danmark qaartartunik taamaattunik oqartussaaffigisaminiititaqarusunngikkaluartoq.
Danskit sorsunneq nillertup pileruttornerani atomimik qaartartulianik nunamiititaqarusunnginnertik tamanut nalunaarutigisareeraluarlugu qaartartunilli taamaattunik Kalaallit Nunaanniisitsisoqarsinnaaneranut akuersaarsimasut 1995-imi kiisami uppernarsineqarpoq.
